Villaista pöllöistä vauvalle

Vaikka meille kesävauva onkin tulossa en voinut vastustaa kiusausta kutoa tällainen villainen unipussi ja samaa sarjaa oleva pipo. Ne on vaan niin söpöt että kun ohjeeseen törmäsin oli ne yksinkertaisesti pakko kutoa. Varsinkin kun niissä on ihanaisia pöllöjä. :-)

Lankana Cascadea jota tilasin Titityystä. Lanka on perulaista täyttä villaa. Lankaa tilatessani arvoin kauan värin kanssa ja päädyin kellertävän ruskeaan. Itse asiassa Titityyn sivuilla lanka näytti selvemmästi keltaisemmalta kuin todellisuudessa. Ei siinä mitään, tämä sävy on kyllä tosi kiva.

Ohjeen löysin Ravelryn kautta. Tässä unipussin ohje ja tässä pipon. Ovat siis englanniksi. Puikot 5, kudoin KnitPron 40 cm pyöröillä. Mukava kutomus joka etenee jouhevasti. Pyöröt on kyllä minusta paljon kivemmat kuin sukkapuikot. Työ etenee kuin itsestään. Pipokin syntyi samoilla pyöröillä.

Testaajaksi pääsi Lillin vauvanukke tulevan käyttäjän viipyessä vielä masun puolella. Näyttää kyllä söpöltä.Toivotaan että Helmeri viihtyy pussissa.

Lopuksi lähikuvaa jossa pöllökuvio näkyy kunnolla. Pöllöt on vaan niin ihania!

Tässäpä sitten ne haalarihousut

Nämä valmistuivat jo lauantaina, eilen sain kuvattua ja olivat jo testikäytössäkin. Malli sama kuin niissä testipöksyissä. Lahkeisiin jätin reilummasti pituutta ja vuoritin pökät kauttaaltaan.

Kankaana näissä Eurokankaan ulkoilukangas Wertex nimeltään. Sellaista paksumpaa ulkoilukangasta. Ihan hyvän tuntoista käteen. Saa nähdä miten käytössä kestää.

Takaa näyttää tältä. Rypytys tuolla yläosassa ja kuminauhaa lahkeensuissa. Jotain hiutaletta vaan on linssissä, pahoitteluni siitä.

Vetoketju on kierrätyskamaa, samoin olkaimet. Vetskari on Lillin vanhasta koulurepusta talteen napattu, henkselit taas Kalervon teosta yli jääneet Rukan kurahousujen olkaimet. Olisin halunnut tehdä näihinkin sellaiset ihanat olkaimet kuin niissä testipöksyissä mutta päätin kuitenkin hyödyntää nuo olemassaolevat ja kiinnitykseltään toimivat valmiit olkaimet.

Vetoketjun ompelua sain hetken pähkäillä mutta sain sen lopulta kuitenkin siististi ommeltua ilman päällitikkauksia. Ompelin ensin vuorin ja päällisen valmiiksi ja sitten vasta aloin ajattelemaan vetskaria, Oliskohan se onnistunut helpommin jos olisin heti ekana ommellut vetoketjun ja vasta sitten ommellut palat kasaan? No täytyy testata sitäkin tapaa.

Sisäpuoli näyttää tältä. Samaa pinkkiä fleeceä kuin leppistakissakin on tuo yläosa, alaosassa liukas vuorikangas (joka vähän pilkistää tuolta) ja sen alla fleece.

Pepussa kaksinkertaisena tuota  ulkoilukangasta pyöreänä "paikkana"....

....samoin vahvikkeet polvissa. Ompelin tiheällä siksakilla nuo palat reunoistaan kiinni ja tikkasin suoralla sitten tuolta keskempää kiinni. En siis taittanut nurjalle saumanvaroja. Aika näyttää tämänkin kestävyyden, kangas kun tuntuu olevan jonkin verran rispaantuvaa.

Neiti poseerasi taas possun kanssa. Se tuntuu olevan nyt kiva kaveri. 

Edestä näyttää tältä. Lahkeet on sopivasti vähän reilut. Hyvin menee 98 kokoiseksi väitetyt housut jo 92 kokoa enimmäkseen käyttävälle.

 Ajattelin että lisään tuonne lahkeisiin vielä reikäkuminauhaa ja napit tarvittaessa, vielä pysyy lahkeet alhaalla ilmankin.

Takaa näyttää tältä. Tosi tyytyväinen olen näihin pöksyihin. 

Kokonaisuus takin kanssa sitten näyttää tältä. Aikaskin söpö lopputulos, eikös?

Se "oikea" takki

Tässä se nyt tulee, se "oikea" takki. En millään malttanut odottaa että housutkin saan valmiiksi. :-) 

Saatte nyt sitten odotella vielä hetken housuja, työn alla ovat jo. 

Ihanaakin ihanampi Kestovaippakaupan leppäkerttu-pul pääsi takin ulkokankaaksi. Tämä kangas valloitti minut täysin ja se vallan huusi että tee minusta takki. Pakkohan se oli sitten tehdä. :-) Tämän on tarkoitus olla ihan ulkoilu/touhuilutakki. Siihen virkaan vettäpitävä pul varmaankin käy vallan mainiosti. 

Kaavan kuosittelin itse Tosimummon ohjeistuksesta oppia ottaen. Se testitakki kun oli niin suurensuuri. Taskut halusin ehdottomasti ja lopuksi lisäsin vielä tuollaisen tuulilistankin ettei vetoketjusta tuuli pääse tuivertamaan. Halusin myös ohjeesta poiketen sisäkankaan tulevan vetskariin asti eli jätin alavarat tekemättä. Laajensin myös hihaa kainalosta kun ajattelin että se voi vuorin kanssa alkaa ahdistaa. Pohjakaavana Baguette Magigue-huppari. Sen kaavat kun mulla oli valmiiksi jo piirrettynä. Tämän kierrätyshupparin tein sillä kaavalla. Kaava siis Ottobressä 1/11. Kokona takilla suunnilleen 92.

Vuorina herkullisen pinkkiä fleeceä Eurokankaan fleecelaarista. Hihoihin laitoin lisäksi vielä Kontista löytämääni liukasta vuorikangasta että käsi sujahtaisi hihaan helpommin. Hyvä että laitoin, takki on aika napakka ja tyköistuva. Ilman tuota vuorikangasta olisi käden hihaan saaminen tuskaa.

Ompeluun ohjetta katsoin myös Tosimummolta. Orjallisesti en sitäkään noudattanut. Vetskari Tosimummon tapaan onnistui hyvin. Hihansuihin halusin kuminauhat ja tuon pul-kankaan tulevan hihansuuhun asti. Sen ompelu aiheuttikin vähän päänvaivaa ja sain purkaa pari kertaa ennenkuin onnistui. Ompelin hihansuuhun kuminauhakujan, samaan tyyliin kuin Tosimummon neuvoma helman ompelukin. Päällikangas käännettiin siis vuorin päälle. Jätin huolittelemattoman reunan hihan sisäpuolelle, pul kun ei purkaannu ja on ihan siisti huolittelemattakin. eikä sitä kukaan tuolta hihan sisästä näe. :-)

Hupusta yksityiskohta. Ompelin tuohon hupun yläreunaan kuminauhaa pätkän vuoriin että huppu pysyy napakasti päässä. Ripustuslenkkikin näkyy epämääräisesti tässä kuvassa. Se on punaista satiininauhaa.

Taskun alta pilkottaa vähän pinkkiä fleeceä. Tein taskun kaksinkertaisena niin että toinen puoli on fleeceä, toinen tuota pulia. Pulia on käänteen verran pitemmästi että sai siistin taskunsuun.Vuorikangas kurkkii kivasti vähän tuolta alta. 

Samalla tapaa tein tuulilistaankin. Tuulilistan kiinnitys on kam-nepein. Tarttuvat vain nuo nepit niin hyvin kiinni ettei niitä meinaa saada auki. Tuo pul kun joustaa neppejä aukaistessa jonkin verran. Jospa ne löystyvät vähän käytössä.

Lottis poseerasi ystävänsä possun kanssa. Huomaattehan sen olevan tuolla taskussa.  :-)

Siellä se possu luuraa. Tasku on oikein sopiva possulle ja muillekin pienille aarteille. Takki on oikein sopiva, hihoissa vähän kasvunvaraa. Helmaan olisi ehkä voinut pikkuisen pituutta lisätä ja avartaa kainalosta vielä vähän lisää. Muuten olen tähän malliin oikein tyytyväinen.

Me ollaan kavereita. Uusi takki on kiva.

Takaa näyttää tältä. Huppu jää hauskasti pystyyn kun se on päässä. 

Vähän irvistellään ilman huppua. Possu pysyy vieläkin kyydissä.

Takana huppu ylettää aika alas kun ei ole päässä. Tykkään!

Aurinko meinaa häikäistä. Meillä oli possun kanssa oikein kivaa tällä kuvausreissulla. :-)

Takki- ja housutesti

Testimielessä toteutin haalarihousut ja pörrötakin. Tarkoituksena oli testata ensin kaavaa ja sitten vasta ommella "oikeat" takki ja housut. No, housuista tuli hyvät, takin kaava taas menee vaihtoon. Sen verran kokoa hehtaari tämä takkikaava oli.

 Ensin esittelyssä takki. Päällikangas kirpparilta löytynyttä teddyä, taisin saada metrin tätä vitosella. Vuorikankaana lakanapuuvillaa mummoni jäämistöstä. Kaava on vanhasta Ottobrestä, numerosta 4/04, Prinsessatakki nimeltään. Kokona on 92. Lehdessä takki oli tehty kaksipuoleisesta kankaasta ilman vuoria. Tähän omaani lisäsin vuorin.
Kaava näytti jo piirtovaiheessa toooosi reilulta. Ompelin kuitenkin päällikappaleet ja kokeilin neidin päälle. Olalta takki oli aivan liian leveä, ei istunut ollenkaan, ja otinkin tuosta olalta kapeammaksi reilusti. Valmiissa takissa sitä ei tuosta teddypinnasta kyllä juuri huomaa.

Hihatkin ovat tässä mallissa tosi leveät ja otin koko matkalta sivu- ja hihasaumaa sisään että takki on edes vähemmän mallia teltta. Olin niin fiksu että vasta päällikappaleiden pienentämisen jälkeen leikkasin vuorin ei tarvinnut niitä sitten enää pienentää. ;-)
Hupun mallista tykkään. Etureuna kääntyy tuossa kivasti kaksinkerroin.
Kyllä tämä käyttöön pikkuvioistaan huolimatta silti tulee. Kauppareissutakkina tällaisilla pikkupakkasilla ihan mainio.

Napit on omatekoisia Cernit-massasta pyöriteltyjä. Nämä on nappilaatikossa olleet jo tovin enkä niitä mihinkään ole osannut käyttää. Tähän nyt sitten kokeilin. Ihan kivat ovat.

Haalarihousut sitten. Ensin ajattelin tehdä ihan vain tavishousut mutta sitten huomasin Lasten vaatteita-kirjasta tällaiset haalarit. Haalarimalliset tuollaisella pienellä touhuajalla kun ovat minusta kätevämmät kuin tavalliset housut. Varsinkin kun näiden (ja niiden "oikeiden") on tarkoitus ollakin ihan touhuiluhousut.
Pienin koko oli 98, joka periaatteessa olisi meille vielä iso mutta päätin kokeilla kaavaa silti. Tämä kun on vanha kaava ja luultavasti niukkaa mitoitusta. Tämä on siis samasta kirjasta kuin nuo edellisen postauksen henkselihousut.
No näistähän tuli sitten ihan passelit. Lahkeissa vain oli reilusti pituutta, niistä pätkä pois,  muuten ihan sopivat. Kankaana näissä on paksuhko puuvilla Eurokankaan löytölaarista. Eivät siis vielä tämän kelin pöksyt mutta ajattelinkin näitä käyttää kesällä sellaisina suojahousuina ettei tarvitse niin paljon sotkemista touhutessa varoa.

Yläosa on vuoritettu. Niihin "oikeisiin" aion vuorittaa kokonaan. Edessä vetoketju joka nyt sattuu olemaan musta kun en paremmankaan väristä löytänyt jemmasta. Vetoketjun ompelun kanssa sainkin hetken ihmetellä ennenkuin hoksasin fiksun tavan. Kirjan ohjeissa se oli tehtyn jotenkin vaikeasti.

Tässä näkyy henkselin kiinnitys, kaksi D-rengasta kummallekin henkselille. Mulla sattui nuo olemaan vielä punaisina.  Henkselin sisään on ommeltu kuminauha joka tuo säätövaraa ja näyttää minusta tosi kivalle kun se vetää henkselin noin rypylle.

Takana väljyyttä kokoamassa kuminauha.

Tässä vielä kuva tuosta kirjasta josta tämä kaava (ja ne henkselihousut) löytyi. Jos joku vaikka innostuu kirjastosta tämän kirjan etsimään. Itse löysin tämän kirpparilta, tosin ilman kaavoja. Onneksi kirjastosta lainatusta kirjasta sain sitten ne kaavatkin kopsattua.Täältä löytyy myös hyvän näköinen takin kaava jota Selian Riikka taisi käyttää pohjana omiin takkeihinsa jokin aika sitten. Koot taisi siinäkin alkaa 98:sta.

Sitten päästiin kuvaushommiin jotka tällä kertaa sujuivatkin vallan mainiosti. Neiti oli oikein kuvauksellisella tuulella.
Niinkuin näkyy, nämä haalarit on oikein sopivat meidän kohta 2 vee tyttelille. Istuvat oikein napakasti ja nuo joustavat henkselit on varmasti ihan kätevät touhuillessa.

Takaapäinkin näyttää hyvältä. Kuminauha saa istumaan selänkin oikein hyvin.
Tykkään näiden lopputuloksesta ihan tosi paljon. :-)

Ja sitten tämä ei niin onnistunut ompelus. Ei tämä nyt näissä kuvissa niin epäonnistuneelta näytä mutta ei se kyllä ihan hyvin istu päälle. Telttamainen lopputulos. Jospa tuon tytön kasvaminen tekee takin sopivammaksi,, ehkä ensi syksynä tai kevääänä on passelimpi. Hihoissakin on reilusti pituutta ja vielä joutuu hihoja kääntämään. Toisaalta tuollaiseen teddykankaaseen sopii tällainen väljempi malli mutta tykkään että saisi olla tyköistuvampi, varsinkin se "oikea" versio. Kaava menee siis vaihtoon, on jo piirretty ja leikattukin, kunhan ehdin vain ompelemaan.

Tästä tulikin oikein mannekiinikuva. :-) Edelleenkin takkia on liikaa ja tyttöä liian vähän.

Huppu tässä on kyllä oikein kiva. Tuollainen tonttuhuppu.

Nätti pieni tytteli. Huppu reunustaa kasvot kivasti. Tähän hurmurikuvaan onkin hyvä lopettaa. :-)

Henkselihousut

Kaavakokeilu kaaaauuuaaan marinoituneesta piparikukkajoustiksesta. Jotenkin näin tämä kankaan ehdottomasti haalarina ja tällaiset henkselihousut kankaasta tuli. Kangasta jäikin vielä, katsotaan mitä lopusta muotoutuu...

Hauskat taskut, henkselit neppikiinnityksellä ja resorit jalansuissa. Kaava on vanhasta lastenvaatekirjasta Lasten vaatteita. Taisi kirja olla vuodelta 1980. Toinenkin kaavakokeilu tästä kirjasta on jo valmiina, kuvaamatta vain. Palataan siihen pian.
Kaava oli kokoisekseen aika nafti. Sen olisi kyllä voinut arvatakin. Nämä vanhat kaavat kun tuppaa sitä olemaan.  Tein koon 92 ja aika lailla justiinsa sopiva tuli. Kasvunvaraa ei juurikaan. Nepitkin on ihan henkseleiden päissä.

Tässä tasku. Taskupussin tein pirteän keltaisesta houstiksesta ja reunustin oranssilla resorilla, herkullinen lopputulos. Tuollainen tasku sopiikin hyvin joustikseen, taskuommel kun ei juurikaan näy. Tuossa menee siis ommel  ,joka hieman ehkä erottuu, suunnilleen puoliympyrän mallisena muodostaen taskupussin.

Ärsyttävästi paistaa läpi näissä sovituskuvissa tuo valkoinen tuosta joustiksesta. Livenä ei onneksi ole samanlaista efektiä. Yläosasta tuli vähän lörppä, harkitsinkin jo kuminauhan ompelua taakse tai sivulle että istuisi paremmin.

Omituinen poseeraus. Minkäs teet. :-)  Tasku erottuu tästä sentään. Lahkeet on venytyksellä ja näyttävät todellistakin lyhyemmiltä.

Sain sentään yhden kohtalaisen seisomiskuvankin napatttua. Näkyy tuo selkäosakin kunnolla. Sivusauman kohdalta tosiaan lörpöttää.  Käyttöön nämä kyllä tulee pikkuvioistaan huolimatta, eivät vaan taida kovin kauan mennä. tulipahan kokeiltua tämäkin kaava. Sitten kohti uusia ompeluksia sitten. :-)

Kalervo kurahaalarikala :-)

Heh. Tällainen kiva kalakaveri pulkkamäkeen tuli väsättyä pikaompeluksena kun materiaalit löytyi omasta takaa ja tää oli vaan niin hauska idea. :-D Idean lähteenä kirjastosta lainattu kirja Papiljottilehmä ja haalarihai. Hauska opus jossa paljon kivoja ja halpoja ideoita lapsille viihdytykseksi.

Materiaalina vanhaa kurahousua ja pari vanhaa tyynyä.

Ja koska jostain syystä innostuin kuvaamaan koko valmistusprosessin niin ohjetta pukkaa vaikkei tästä nyt niin paljon välttämättä iloa kellekään olekaan. Vielä toki ehtii oman haalarihain tälle talvelle väsäämään. Ainakin täällä pohjoisempana riittää vielä jonkin aikaa oikein mukavaa mäenlaskukeliä. 

Tässä vielä kirjasta aukeama joka aiheutti pakottavan tarpeen hurauttaa kala Lottiksen päiväunien aikaan. Neitiä olis tarvittu sovitukseen ja päätin välityönä toteuttaa tästä oman versioni kun muistin että minulla on parit vanhat kurahousut jemmassa ja täytettäkin löytyy muutaman vanhan tyynyt verran.

Kalervo Kurahaalarikalan ohje: 

Tarvitset: -Vanhat kurahousut, tai kahdet. Toiset niistä mielellään suht ehjät. Eviin voit käyttää myös vaikkapa kerniä jos sinulta löytyy vain yhdet joutilaat housut. 

-Täytettä, vaikkapa vanhasta tyynystä.  

-Tavalliset ompeluvälineet

 

Tästä lähdin liikkeelle. Nämä vanhat kurahousut ovat kokoa 120. Lillin vanhat ja ehjät mutta toki kulahtaneet jo käytössä.

Otetaan sakset esiin ja leikataan haarasaumasta housut halki. Muotoillaan haaraosaa pyöreämmäksi. Tässä siis housujen lahkeet aukaistuna päällekkäin.

Leikataan vyötärönauhakin vielä irti ja muotoilua ja selkäevää varten halkio molempiin kappaleisiin. Muotoilin tässä vaiheessa kalaa vielä pyöreämmäksi. Kala on tässä siis mahallaan selkäevä tulee tähän ylempään kappaleeseen kiinni. Evän paikka on tarkoituksella noin edessä että se on tukena mäkeä laskiessa. Sen taakse siis asetutaan istumaan.

Otetaan toiset (ne rikkinäisemmät) kurahousut ja leikataan niiden lahkeesta pätkä.  Napataan jalansuukuminauha myös talteen. Sillä voidaan lopuksi täytön jälkeen sulkea kala.
Kirjassa evä oli tehty kernistä eli sekin käy jos ei kurahousua satu olemaan evien verran.

Siitä muotoutuikin selkäevä Kalervolle.

Leikataan lopusta kurahoususta reikiä väistellen kaksi sivuevää.
Henkselit otetaan tietysti näistä talteen seuraavia projekteja varten. :-)

Kaivellaan pari vanhaa muodotonta tyynyä jemmasta...

...ja täytetään evät kevyesti.

Sitten ompelukoneen ääreen. Ommellaan selkäevä paikalleen. Ompele myös vatsakappaleen halkio.

Tässä vaiheessa tuli mieleeni että pitäähän kalalle silmät saada ja leikkelin sellaiset jämäpaloista. Fiksumpi olisi
tietysti ommellut nämä ennen tuota evää.

Oli nimittäin hieman haastavaa pyörittää tuota täytettyä evää koneen ympäri silmiä ommellessa. :-D

Sitten sommitellaan täytetyt sivuevät kohdalleen. Suunnilleen sille kohtaa missä oli ennen peffa on ihan hyvä.

Palat oikeat puolet vastakkain evät sisäpuolelle nuppineulattuna ja ompeluhurautus ympäri. Älä kuitenkaan ompele lahkeensuita kiinni! Kala täytetään sitä kautta.

Tässä Kalervo odottelee täytettään.

Sinne vain sitten täytettäsisuksiin. Reilu tyynyllinen meni Kalervon sisuskaluiksi.

Sidotaan lahkeensuu kiinni pyrstöksi. Minä käytin sidontavälineenäedellämainittua lahkeensuukuminauhaa sikkinäisemmistä haalareista. Kietaisin sen vain kiinni niin kuin ponnarin.

Ja siinä se on! Kalervo on valmis ulkoilmatouhuihin. On muuten hyvä luisto tässä kalassa. Mukava pehmeä kalakaveri vähän rajumpiinkin leikkeihin. Selkäevästä saa sopivasti kiinni laskiessa ja tällä pelattiin jo potkupalloakin.

Lottis tykkäsi kovasti uudesta kalasta. Kalervosta tuli heti hittituote. :-)

Ja isompikin sai tällä ihan kunnon kyydit.

Hurja kalasaalis, eikös!?