Nami nami testitakki

Pikasurautus eilisillalta. Tätä kaavaa oli vaan pakko kokeilla kun siinä on niin hauska idea ja lehden kuva oli niin söpönen. Takki on ommeltu vain kahdesta kappaleesta, hupusta ja takkiosasta. Reunat on huoliteltu kierrätyskangaskaitaleella. Tosi helppo ja nopea tehdä.

Eikös ole söpönen kuva! Tämä kaava on nyt oikeasti vanhasta käsityölehdestä. Kyseessä Suuri Käsityökerho numero 4/77. Kuvan takki on flanellia ja vuoritettu. Nuo sateenkaariraidat on erivärisiä vinokaitaleita. Kiinnitys on nauhoilla takin yläreunasta. Takin koko on 70-90 cm.

Tässä sitten mun eka versio. Tämä tosiaan on testiversio, tarkoitus on tehdä (ainakin) toinen virallinen versio. Kankaana tässä vanha kudottu sängynpeite. Paksua ja pehmeää käsinkudottua kangasta, puuvillaa kai. Jotenkin tämä kangas näytti minusta heti takilta. Kuvio on kaksipuolinen joten en tätä vuorittanut, varsinkin kun tämä on "vain" testitakki. Kiinnityksenä kaksi kam-neppiä yläosassa. Muutin kaavaa suosiolla niin että pidensin hihoja ja helmaa. Kuvassa hihat varsinkin näytti kovin lyhkäsiltä. Tästä näkeekin tuon takin mallin hyvin. Hiha-sivusauma on ainoa takin sauma, hupussa takasauma. Takki on siis leikattu kaksinkerroin olleesta kankaasta niin että ensin on etukappale sitten hihat ja sitten takakappale samassa kappaleessa. Lopuksi etukappale leikattiin taitteen kohdalta halki että saatiin siihen tuo etuosa aukeavaksi. Tajusikohan nyt kukaan, hankala selittää...

Takki on nyt näillä muutoksilla aika lailla just sopiva. Täytyy hihoja pidentää vielä lisää viralliseen versioon, samoin helma on liian lyhyt mun makuuni. Hihat on aika leveät ja avonaiset mutta mä kyllä tykkään siitä. Aattelin myös leventää helmaosaa että tulis enemmän kellomainen ja tyttömäinen. Pojalle olis varmaan hyvä näin. Hyvä ilme neidillä, nappasi pullan pöydältä ja lähti sitä mussuttaen poseeraamaan :-)

Tässä näkyy tuota huppua paremmin. Sitäkin pitää isontaa toiseen version. Nyt menee just ja just päähän, lakkia ei paljon kannata alle yrittää.

Takaapäin tää näyttää minusta tosi hyvältä. Tuo huppu on ylikiva.

Vielä huppu päässä edestäpäin. Kiva malli, ei voi mitään. Yksinkertaisuus on kaunista. Tämä malli houkuttaa kyllä tekemään erilaisia versioita kun perusmalli on niin yksinkertainen. Taskuja lisäämällä, kiinnitystä muuttamalla, helmaa ja hihoja varioimalla sais vaikka minkälaista takkia aikaan. Musta tuntuu että näitä taitaakin syntyä nyt useampikin...

Liian pienet lapasiksi...

...ainakin mulle. Ihanat pöllölapaset oli pakko kutoa kun Paapii niistä vinkkasi blogissaan. Nämä taiskin olla mun ekat kutomat lapaset sitten kouluaikojen. Mutta oih ja voih, liian pienethän niistä tuli. Kymmenvuotiaalle Leepertille nämä olis ihan sopivat. Onneksi nämä oli kohtuu helppo ja nopea tehdä niin ei harmita niin paljon. Uudet puikoille vaan, kunhan saan isommat sukkapuikot. Jos joku pienikätinen haluaa nämä niin ottaa yhteyttä. Voidaan tehdä vaikka vaihtarit johonkin pieneen.

Lapaset on tässä tosiaan Leepertin kädessä ja ovat sopivat. Omaan käteen kun laitoin niin kyllähän ne menee mutta tiukat ovat. Ohje on Give a Hoot. Enkunkielinen siis mutta hyvin selkeä ja hyvin tehty ohje. Langaksi nappasin Anttilasta mukaan Isoaveljeä luumun värisenä. Ihana sävy. Silmät on Lillin kätköistä pari paljettia ja pienet helmet siinä päällä.  Puikot oli numeroa 5 ja tosiaan olis saanut olla varmaan numeroa isommat. Mallitilkku olis varmaan kans kannattanu kutoa mutta kun sehän on ihan turhaa hommaa :-)
Tykkään tuosta peukusta kans näissä lapasissa. Kiva systeemi ja näyttää hyvältä.
Laitanpa vielä strategisia mittoja lapasista jos joku innostuis tekemään vaihtarit. Resorin pituus 11 cm, lapasosan pituus 18 cm, leveys 8,5 cm ja peukun pituus lyhimmästä kohdasta 5 cm.

 

Oottakaa yhteyttä jos lapaset kiinnostaa!

Tättärätää

Arvonta suoritettu hyvin epämääräisesti. Tarkoittaa siis että kirjoittelin nimet vaan lapuille ja hillopurkista arvoin :-D Voittajaksi valikoitui....

Iitunen

Onnea!

Otahan Iitunen sähköpostilla yhteyttä niin laitan kassin tulemaan. Osoite tuossa sivupalkissa.

Nupulle peitto!

Kaikki taitavat käsityöläiset hoi (siis te kaikki :-))! Osallistukaa ihmeessä Nupulle peitto-projektiin jossa kerätään ensipeittoja keskosvauvoille. Keskolaan joutuneet vauvat saavat omat peitot jotka saavat kotiinsakin mukaan. Niitä tarvitaan siis koko ajan lisää. Lisätietoja Nupulle peitto-blogissa. Itse aattelin kyllä jonkinlaisen peiton ommella, tyyli kun on vapaa. Taitaa tulla iloinen ja värikäs peitto tässä tapauksessa.:-D

Osallistukaa ihmeessä. Ootte niin taitavia!

Pipopino ja yks tuunaus

Syksy on täällä, ei voi mitään. Niinpä piti hurauttaa pino pipoja lapsille. Ohjeen helppoon pipoon nappasin täältä. Kahdessa pipossa päällikangas joustofroteeta, muissa trikoota. Sisäkankaana kaikissa trikoota. Hyödynsin näihin jämäpaloja. Pipot ovatkin vallan mainioita jämäkankaiden tuhoamiseen. Eri asia onkin sitten miten paljon niitä pipoja tarvitsee...

 

Joustofroteinen norsupipo meni Lillille, apinainen pipo Leepertille. Lottis sai tuon raidallisen joustispipon. Lillin ja Leepertin pipoihin unohdin laittaa saumaan koristenauhoja, muihin sitten laitoin. Pinkki työkonepipo taitaa matkata 2-v synttäripaketissa sukulaistytölle ja toinen eläinpipo tämän pikkuveljelle. Toisen eläinpipon taidan lahjoittaa ystäväni pojalle. Pienet pipot ovat siis kokoa 1-2 v, hieman koko vaihtelee saajan mukaan. Isot pipot (siis nuo Lillin ja Leepertin) menee mun omaankin päähän, vaikka vähän tiukat ovatkin. Näitä oli kiva ja nopea hurautella. Oon kyllä aatellu erilaisia lakkejakin surauttaa mutta nämä nyt ensihätiin. Palataan lakkiaiheeseen myöhemmin.

Tietty Lottiksesta kuva uusi pipo päässä. Lilli ja Lepertti ei tällä kertaa halunneet poseerata. Tuli aika nätti kuva.

Sitten pieni pikatuunaus. Kirpparilta tarttui mukaan tuo raidallinen paita joka oli mun mielestä aika tylsä ja aattelin piristää sitä jotenkin. Ensin aattelin aplikoida siihen kukkia mutta sitten hoksasinkin että mulla on tuo Hello Kitty- kuva, jonka otin talteen ikitahraisesta paidasta. Leikkasin kuvan tarkasti ääriviivoja myöten ja ompelin kuvan sitten ääriviivojen päältä kiinni ja valmista tuli. Kiva uusi paita! Pikku yksityiskohtana helmaan ompelin Hello Kitty-merkin samaisesta tahrapaidasta. Tulipahan sekin johonkin laitettua vaikka se tuossa helmassa nurinpäin onkin. :-D

ps. Muistutanpas että arvontaan ehtii vielä osallistua. Hopi hopi!

Jotain itsellekin välillä

 

Uusimmassa Ottobre Womanissa oli Irene-tunikan kaava jonka näin heti silmissäni tästä isokukkaisesta kankaasta tehtynä. Tuota kangasta olen säästänyt itselleni ja tähän uskalsin sen leikellä. 

 

Kaikki kankaat ovat kierrätyskankaita. Löytöjä kirppareilta. Isokukkainen on pussilakanaa, etumuksen kaitale verhoa ja helma ja pääntiekaitale pöytäliinaa. Ihan niin kiva tästä ei tullut kuin mielikuvissani näin mutta mieluinen silti. Etumuskaitale olisi saanut olla rauhallisempaa kangasta näin jälkeenpäin mietittynä.

 

Sitten poseerausta. Leepertti toimi kuvaajana. Tunikan kokoa arpoessani tein liian ison (44) ja jouduin ottamaan tunikaa yläosasta sisään. Koon valikoin rinnanympäryksen kohtuukokoisen rintavarustukseni takia ja lopputuloksesta tulikin tosi reilu. En ole ennen käyttänyt lehden kaavoja ja ilmeisesti nämä aikuistenkin kaavat Ottobrestä ovat reiluja. 

Tunika on mukavasti A-linjainen ja aika pitkä. Kaula-aukko on myös aika kiva. Vähän erilainen kuin yleensä ja nuo olkaimet tulee kivasti tuosta kaula-aukon kaitaleesta. Tykkään :-) 

 

Lopuksi vielä pikaisen kirpparikierroksen löytö. Ihanat verhot hintaan 1 €. Siis kolme verhoa eurolla. Eivätkä mitään pieniä verhokappoja vaan reilu puoltoista metriä pitkiä ja toista metriä leveät. Tämä on saksalaista kangasta, hieman kiiltävää puuvillaa ja värit ovat ihan kirkkaat. 

Mitäs tästä tekisin.... takki itselle, mekko.... tai sitten Lottikselle... tai molemmille jotain....

Kassiloita ja 1-vuotisarvonta!

Kasseja pöytäliinasta. Pellavainen kukkakuvioinen pöytäliina muuttui kolmeksi kassiksi. Kassit ihan reilun kokoisia jotain vajaa 40 cm molempiin suuntiin.

Tässä vähän edustavampi kuva. Kasseihin mulla ei ollut mitään kaavaa, leikkasin vain neliskanttisen pöytäliinan tasan kolmeen osaan ja ompelin kasseiksi. Pohjasta kassit ovat noin 20 cm kanttiinsa. Kassien kahvat leikkasin kassiaihioiden yläreunasta. Leikkasin noin 8 cm suikaleet jotka ompelin putkiloiksi ja käänsin. Kääntämisessä olikin oma hommansa kun putket oli niin kapeita. Kahvaan ompelin Homemade-merkin.

Tässäpä liina ennen leikkelyä. Mitat pöytäliinalla oli 125 cm kanttiinsa. Jotenkin näin tämän kasseina ja lopputuloksesta pidän. Tuo kukkakuvio on kiva kassissa.

Sitten se arvonta. Vuosi tuli täyteen tämän blogin pyörittämisessä ja sen kunniaksi järjestän ensimmäisen arvonnan. Käyntejäkin sivulla on ollut ihan mukavasti vaikkakin yhdessä välissä laskuri olikin epähuomiossa pois päältä. Kivaa puuhaa ja tähän blogimaailmaan jää ihan koukkuun. :-)

Palkinnoksi lähtee ylläoleva kassi ja pikkuhyvää. Osallistua voi kommentoimalla ja kaksi arpaa saa linkittämällä. Kassin kuvan saa napata mukaan. Osallistumisaikaa on 12.9 2010 asti.

Pino vaippoja

Rakas ystäväni antoi minulle kassillisen kankaita jo jokin aika sitten vaippojen ompelua varten. Vaipoilla ei ollut kiire ja niinpä projekti pääsi venymään. Tässä ne nyt lopulta kuitenkin ovat. Sain aikaan neljä sisätyttöä, viisi taskuvaippaa ja kuorivaipan. Extrana syntyi ruokalappu ja pesulappuja/pyyhkimisliinoja.

Sisävaipat ja kuori tässä. Sisävaipat taskumallia, materiaalina paksu flanelli ja pääällikankaana trikoo. Kiinnityksenä tarrat. Koko on M ja kaava on Kestovaippayhdistyksen ilmaiskaava täältä. Kuori on 2 mil pul-kangasta eli sellaista paksumpaa. Tarrat myös tässä kiinnityksenä. Kaavana tähän Mummut M-koossa. Kaavan olen saanut kestovaippahulinoilta Oulusta joku vuosi sitten.

Taskuvaipat. Halusin tehdä mahdollisimman monta vaippaa ja siksi tein siivekkeet paloista ja sain hyödynnettyä kankaat paremmin. Maastokuvioinen on 2 mil pulia kuten liekkikangaskin, Valkoisesta en tiedä mitä se oikein on, ei pul-kangasta mielestäni. Aika paksua ja muovimaista. Siivekkeiden palat on mun tilkkupussista br tai 1 mil pulia. Sisäkankaana on fleece.  Kaava on sama kuin sisävaipoissa.

Sitten vielä nämä extrat. Ruokalappu kuorivaipan jämäpaloista. On siis ommeltu kahdesta palasta, keskellä sauma. Reunustettu dino-kuvioisella paksulla joustokantilla jota tilasin Ar Brinicistä samalla kun tilasin neppipressin. On jäänyt sitten lojumaan tuonne laatikon pohjalle. Tähän hoksasin sitten käyttää. Mulla on tuolla pinkkiä kruunukuvioistakin, pitää sitäkin johonkin muistaa käyttää. sitten vielä nuo pesulaput tai pyyhkimislaput flanellin jämäpaloista. Surautin vain saumurilla ympäri. Näitä tarvitsee aina. Tuossa alla vielä lähikuva dinoista. Ovat kylläkin ylösalaisin kuvassa...

ps. Tänään tuli vuosi täyteen blogin ekasta kirjoituksesta. Sen kunniaksi tulee lähiaikoina arvontaa kunhan saan palkinnon valmiiksi. Tällä viikolla on ollut vähän hässäkkää niin en ole ehtinyt tekemään. Palataan asiaan muutaman päivän sisään...

Neuletakki, kirppistelyä ja eka tunnustus

Tällainen neuletakki valmistui viimein. Aloitin sen jo keväällä mekon valmistuttua ja nyt vasta se valmistui. Kaikenlaista pientä viivytystä neulomismatkalle mahtui mutta valmis se nyt viimein on.

Ohje neuletakkin Ullasta, sieltä arkiston puolelta, Melian nimeltään. Koko on 86/92, tosin mun käsialalla tuli pikkusen nafti kun ihan ohjeen mukaan tein. Tykkään kyllä. Lankana on Novitan bambulanka ja sitä meni vajaat 5 kerää, puikot 3,5. Neule on 4 oikein 1 nurin neulosta ja siitä tuli kyllä kiva pinta. Palmikko nappilistan ja huppun reunassa kruunaa lopputuloksen. Takin huppu on irrotettava ja napeilla kiinni. Napeiksi valikoin tuolta jemmasta kirkkaat kultareunuksiset napit, huonosti erottuvat kuvassa. Huomasin vaan kun Lottis piti hetken takkia päällä että saisivat napit olla vähän isommat, meinaavat aueta. Taisi tulla vielä nappien vaihto eteen. Sen siitä saa kun ei malta sen vertaa odottaa että saisi sopivat napit ostettua...

Vähän tietty poseerausta. Tällä kertaa todella huonoja kuvia. Neiti on ollut flunssassa eikä kuvaaminen kiinnostanut yhtään.

Sitten kirppistelyä viime viikolta. Kenkiä lähdettiin hakemaan ja ne löytyikin helposti. Todella hyväkuntoiset Eccot kokoa 22, hinta 4 €. Ei paha.

Vaatetta tietty. Löytö oli tuo uudenveroinen Mjukatygerin eläinbody, 3 €. Oli pelastusarmeijan kirpparilla. Tosi kapea malli. Kukkainen tunika myös ihana. Pöksyt joustofroteeta, Tuttaa.

Sininen tyttömäinen paita ja autopaita. Autopaita saattaa lähteä ystävän pojalle. Babylegsit sai eurolla ja ovat olleet nyt kovassa käytössa kun on pottailtu (ainakin yritetty kovasti).

Vaippoja löytyi myös mukavasti. Sai täydennystä vaippakaappiin kun on ollut vähän pulaa.Valkoinen Imse Vimsen froteevaippa, näpsykiinnitteinen siis, käyttämätön, 2 €. Ruskea tsi-vaippa, ainakaan en merkkiä löytänyt. Tosi siististi tehty. Ulkopinta velouria, sisäpinta varmaankin bambua, samoin imuläppä. Hinta 3 €. Oli niin halpa että ostin vaikka ensin epäilin että voi olla pieni. Tosiasiassa aivan loistavan mallinen vaippa Lottikselle. Alla IguLeen yövaippa velouria, väri vaalee vihreä vaikkei kuvasta uskoisi, sisäpinta vadelmanpunainen. Pitkä irrotettava imuläppä. Tämä oli vähän "kallis", 7 € maksoi.

Lopuksi muutama lelu. Hellyttävä seepra löytyi ensin. Laputkin oli kiinni. Sitten tuo työnnettävä härveli. Noiden puolipallojen sisällä kulkuset kilisee. Lottis ihastui välittömästi ja ostettava oli vaikka en aikonut kuin yhden lelun ostaa. Kettu sitten... näyttääkö tutulta? Samanlaisen tein synttärilahjaksi, tämä vain on pienennetyssä koossa. Pakko oli ostaa kun tuli vastaan.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä asiana mun eka tunnustukseni. Kiitos paljon Sani! 

Tämän myötä mun kuuluu kertoa seitsemän asiaa itsestäni. Tässä tulee....kröhöm..

1. Olen toivoton hamstraaja. Paikat pursuaa ihanista jutuista joita on vaan pakko hankkia kun sitten joskus niistä voi tehdä jotain kivaa.

2. Edelliseen littyen olen myös kirppariaddikti. Miltei kaikki kodin tavarat vaatteista puhumattakaan on joko kirpparilta tai itse tehtyjä. Joskus pääsis niin paljon helpommalla kun ostaisi valmista mutta kun ei se vaan käy.

3. 70-luku saa minut sekaisin. Huomaan aina vaan uudelleen kuinka kotiini ilmestyy lisää 70-luvun kamaa.

4. Haaveilen omasta puusepänverstaasta. Samoin ihan oikeasta käsityösopesta kotona. Nyt kun ompelukone jököttää keittiön pöydällä.

5. Olen ekoilija ja haluan kotiini ekovessan vesivessan tilalle. Suunnitteilla jo on. Kompostikin löytyy ja meillä kierrätetään kaikki.

6. Olen kova aloittamaan uusia projekteja mutta huono saamaan niitä valmiiksi. Keskeneräisiä töitä riittää. Yritän kyllä malttaa itseni aloittamasta uutta ennen kuin edellinen on valmis, huonolla menestyksellä.

7. Inhoan siivoamista ja sitten kun olen rikas hommaan kotiini siivoojan. 

Olipas vaikeaa keksiä nuo seitsemän asiaa. Luovutan tunnustuksen eteenpäin Anskulle, Hiipulle ja Jenkulle. Kiitos vielä kerran Sanille. Laitankin tuon tunnustuksen tuohon sivupalkkiin muistoksi :-)

Palli

Superlooninen palli saapui luokseni uudestaan verhoiltavaksi. Omistajalla oli kangaskin omasta takaa joten mun tarvitsi vain sommitella kangas sopivasti ja ommella surauttaa. Aluksi luulin ettei kangas riitä koko palliin vaan osan joutuisi laittamaan eri kankaasta mutta hetken aikaa sommiteltuani keksinkin miten päin kangas kannatti asetella ja kuvioitkin tulivat sitten vallan mainiosti kohdalleen. Kuvio kiertää tuossa sivussa yhtenäisenä ja saumakohdatkin sattuivat kohdalleen  niin että siitä tuli "täydellinen". Kangas on paksua puuvillakangasta, markiisin luokkaa.

Tässä saumakohta. Sivuosa piti tehdä kahdesta puolikkaasta ja todellakin, molemmissa saumoissa kuvio osui kohdalleen. Pieni ihme.

Alta palli näyttää tältä. Sivuosaan ompelin kiinni suikaleen jonka kuroin kalalangalla tiukalle. Pohjapalaksi ompelin kankaan jämäpaloista sopivan kokoisen levyn. Sitten harsin kurotun reunan vierestä pohjapalan ja reunan yhteen. Suunnilleen tällä tyylillä oli aikaisempikin verhoilu kiinni. Yhtäkkiä en keksinyt fiksumpaakaan tapaa.

Tuossa alla vielä ennen kuva pallista. Kankaana oli jotain intianpuuvillan tapaista.