Voihan kökkö!

Mulla on bloggausinto ollut vähän hukassa viime aikoina mutta nyt joutuu pakostakin pitämään vähän taukoa. Mun kamera sanoi eilen ping eikä lähtenyt enää käyntiin. Just olisin kuvannut ompelemani kevättakin itselle ja muitakin ompeluksia on viittä vaille valmiina. Ihan yhtäkkiä kamera ei vaan lähtenyt suostunut käynnistymään, eikä edes akun vaihtaminen varmasti täyteen auttanut. Aiemmin toimi ihan normaalisti. Saa nähdä saako rakas mieheni korjattua sen vai joudunko kameraostoksille. Mieheni on kyllä aika taitava korjaamaan juttuja joten toivottavasti saan kamerani pian toimivana takaisin....

Mietin kyllä että pitiskö mun ostaa joku halpa hätävarakamera ensiavuksi. Jos vaikka sen kameran korjaamiseen meneekin pitempi aika vaikka varaosia odotellessa. Olisko teillä ehdotuksia? Saa siis ehdotella hyvää ja halpaa (onko sellaista.... :-D) kameraa tuonne kommentteihin. :-)

Pirtsakat housut ja kaatuvat kangaspinot

Isollekin pojalle välillä jotain pukinetta. Nämä valmistuivat jo viime viikolla. Housuja on tilattu jo jonkin aikaa ja kangaskin on marinoitunut jo kesästä asti pinossa. Viimein ne muuntautuivat mukaviksi housuiksi.

Kaava Ottobrestä 6/09, Heavy cotton. Koko on 146, paitsi että lahkeet otin koosta 158. Leepertti on siis hyvin hoikka poika ja mittojen perusteella valikoin sopivan kokosekoituksen. Housujen kaava oli oikeasti vuoritetuille ulkoiluhousuille. Tein näistä kuitenkin ihan vuorittamattomat koulukäyttöön sopivat housut. Halusin tehdä vetoketjuttomat ja näissä nyt onkin resorivyötärö ja resorin sisällä vielä kuminauha. Leepertti tykkää että tuli mukavat ja sopivan rennot housut. Toisetkin samalla kaavalla leikatut housut tuossa odottaa kokoamistaan.
Kangas on ostettu Metsolasta joskus viime kesänä. Taisi olla silloin aika isosti alessa ja heti ajattelin että tämä on meidän pojalle sopivaa housukangasta. Meillä kun isotkin lapset tykkää kovasti väreistä ja tummat vaatteet on vaan liian tylsiä. Leeperttikin ihastui heti pirtsakan keltaiseen kankaaseen.

Edessä on taskut jotka kuosista kovin huonosti erottuu. Paikkataskutko ne tälläiset kankaan päälle tikatut taskut nyt oli nimeltään. Termit vähän hakusessa.... :-D

Takana on myös taskut. Niissä on oikein laskoksetkin jotka ei kyllä näy yhtään. Taskuihin olisi kuuluneet myös läpät tuohon päälle mutta ne jätin tekemättä. Kettuliini resoriin tikattu ja resorin sisässä tosiaan kuminauha jämäkkyyttä antamassa.

Siinäpä Leepertti uusissa housuissaan. Pakkasta näitä kuvia otettaessa tosiaan reilusti kuten voi päällä olevista vaatteista päätellä. Tällä hetkellä mittari näyttää -26 astetta, pari tuntia sitten -28. Hrrrr....

Taskut näkyy vähän paremmin tässä kuvassa. Housut on tosiaan mukavan rennot jokapaikan housut.

Takaa näyttää tältä. Ihan hyvin istuvat pääälle.

Edestä taas tältä. Tuossa edessä on tikkaamalla tehty vetoketjuhalkio. Huonosti sekin erottuu värikkäistä housuista.


Ne kaatuvat kangaspinot sitten...... No kankaita on aivan riittämiin erinäisissä kasoissa moneen paikkaan ripoteltuna. Niinpä minäkin julistauduin Helmikuuksi Kankaattomaan kuukauteen facebookin Ompeluelämää-ryhmän innoittamana. Kankaita mulla olis varmaan oikeesti usemmakin kuukauden tarpeiksi. Näissä kuvissa näkyy vasta osa. Kuvat puhukoon puolestaan...

Joustamattomia kankaita iso pino. Lähinnä retrosellaisia.

Niitä joustavia on sitten kaksin verroin enemmän. Tässä on jo kaksi pinoa vierekkäin.

Tällaisissa laatikoissa on sitten resorit ja enimmäkseen vajaita kangaspaloja. Näitä laatikoitakin taitaa olla.... öööö... olisko kahdeksan.

Eiköhän näillä ainakin sen kuukauden ompele... :-D

Tunnustus ja konepohdintaa... ylläriä jaossa!

 Kiitos kovasti Red Dragonille tästä tunnustuksesta. Nämä lämmittää aina mieltä niin kovasti. :-)

Tämän myötä pitää vastata viiteen kysymykseen  ja lähettää sitten tunnustus eteenpäin viidelle. Tässäpä vastaukseni.

1.Lempiruoka: Kirjolohi uunissa parsakaalilisukkeella

2. Lempimakeiseni: Lidlin todella tumma suklaa (81% kaakaota)

3. Lempiluettavani: Käsityöaiheiset lajiin  katsomatta. Viihteen puolelta Tolkienin teokset tai Untinen-Auelin kirjat.

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Ompelu. Neulominen on nykyään noussut tasoihin ompelun kanssa.

5. Lempielokuva: Taru sormusten herrasta, Pirates of the Caribbean-elokuvat on huippuja.

Jahans. Kenellehän laittaisin sitten tämän eteenpäin... Valikoidaanpa tällä kertaa seuraavat blogit:

Punainen Seinä

Kadonnut Nappi

Kewa kokeilee

Laskuvarjolyhdyn takana

Nuppulinnan huusholli

Olkaapa hyvät!

Sitten sitä konepohdintaa... 

Minulla on ollut lainasaumuri jo kohta kolme vuotta lainassa. Nyt minulle tuli mahdollisuus ostaa oma kone ja samalla olisi mahdollisuus hankkia jopa peitetikkaajakin. Jee! 

Koneen/koneiden valinta olisi siis edessä. Asiaa tutkiessani on tullut selväksi että monet ovat sitä mieltä että perussaumuri ja peitetikkaaja on parempi yhdistelmä kuin saumuri jossa on myös peitetikkausominaisuus. Siltä pohjalta ajattelinkin lähteä koneen valinnassa liikkeelle. Berninan perussaumuri vaikuttaa ainakin hyvältä eli tämä kuvan 800DL.  Lainakoneeni on ollut Berninan Bernette (jotain 20 vuotta vanha) ja siihen olen ollut oikein tyytyväinen. Siksi siis Berninaa ajattelin. Toki muitakin vaihtoehtoja otetaan huomioon. :-)

Peitetikkaajaksi ajattelin Janomen konetta (Coverpro 1000CPX) jota kovin monet ovat vuolaasti kehuneet. Kuvan siitä nakkasin tuohon alle. Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta peitetikkaajasta joten kaipaisinkin käyttökokemuksia siitä. Onko sen käyttö kovinkin erilaista kuin saumurin ja onko sitä miten hankala opetella käyttämään? Myös eri konevaihtoehdot otetaan huomioon. :-)

Koneita ja niiden hintoja etsiessäni totesin että ehdottomasti halvimmaksi tulee hankkia koneet englannista. Minullahan on jo kokemusta brittilästä ostamisesta kun ostin ompelukoneeni huomattavasti halvemmalta sieltä kuin kotosuomesta. Niinpä taidan nytkin hankkia koneeni sieltä. Äkkipikaisesti vertaillessani saan molemmat koneet sillä hinnalla kuin yhden koneen täältä Suomesta. Kummallista että ulkomailta tilatessa hinta on hurjasti halvempi. :-/

Näiden pohdintojen päätteeksi toivoisinkin teiltä rakkaat lukijani kommentteja ja mielipiteitä saumurin ja peitetikkikoneen valinnan ja hankinnan suhteen. Ajattelin jopa että mielipiteitä jättäneiden kesken voisin arpoa pienen yllätyksen.  :-)

Suloinen nyytti....

Kuva kertokoon kaiken. :-)

Pieni poika syntyi viimeinkin 14.7. 

Tämän kanssa käsityötä nyt hetkeksi riittääkin. Sairaalassa sain yhdet villavaippahousut melkein valmiiksi kudottua. Toinen lahje uupuu vielä. Saa nähdä milloin tässä enemmän ehtii ompeluksia tai muita tekemään. Päivitystä tulee kunhan tässä ehtii.....

Kantoponcho

Mikäs muu sopii näin helleaikaan paremmin kun villasta kudottu kantoponcho! Meinasi tulla aika hyvä hiki tuossa sovituskuvia ottaessa kuvattavalle. No onneksi viileämpääkin säätä varmasti on tulossa ennen pitkää. 

Tämän hurjan ison urakan saattamiseen alusta loppuun meni noin kaksi kuukautta. Valmiiksi kuitenkin sain jo hyvissä ajoin ennen Helmerin syntymää ja olen kyllä ylpeä tästä aikaansaannoksesta. Yllätin itsenikin saamalla tämän valmiiksi. Isoja neuletöitä kun olen vältellyt kyllästymisen pelossa. :-)

Kantoponchosta aloin haaveilemaan jo talvella ja mietiskelin miten sellaisen toteuttaisin. Löysin sitten Ravelrystä ohjeen joka alkoi kovasti kiinnostaa. Ohje on nimeltään Babywearer ja löytyy tosiaan Ravelrystä tuolla nimellä hakemalla. Ajatuksen piti vain marinoitua hetken aikaa kun noin ison työn neulominen kesken jäämisen pelossa tosiaan hirvitti. Ostin kuitenkin ohjeen. Se oli tietysti englanninkielinen ja kun aloin olla varma että ymmärsin tekotavan lompsin lankakauppaan lankaa hakemaan. Lankana tässä on Dropsin Nepal, paksu täysvillainen lanka jota sai kutoa isoilla viiden puikoilla. Langat kävin ostamassa Lumoavasta Langasta. Ostin erivärisiä mielestäni yhteensointuvia keriä läjän ja kudoin yksi kerä kerrallaan aina loppuun ja vaihdoin sattumanvaraisesti väriä. Ilman mitään logiikkaa neulottua siis värien osalta. :-) Lankaa taisi mennä 18 kerää, yhdessä kerässä on aina 50 grammaa lankaa.

Koko työ on neulottu pyöröpuikoilla alkaen pääntieltä ja edeten alaspäin lisäten silmukoita sivuissa. Tykkään pyöröpuikoista. Tässä työssä vaan kun tuota kokoa oli jo mukavasti niin loppuvaiheessa koko työn kuljettaminen mukana oli vähän työlästä.

Tässä näkyykin tuon yläosan lisäyksiä. Olalle asti niitä tehtiin tiheämmässä, siitä alaspäin harvemmassa.

Tässä ponchon "vauvaosa". Ylhäällä on luukku peittämässä vauvalle tarkoitettua päänreikää niin voi käyttää ilman vauvaakin. Lisäyksin ja kavennuksin muotoiltiin vauvaa varten tuohon etumukseen tuollaista pussimaista osaa..

Tässä luukku auki. Aukko tehtiin päättelemällä tietty määrä silmukoita ja seuraavalla kierroksella sitten lisättiin vastaava määrä. Läppä neulottiin ihan lopuksi. Neuloin sen ainaoikein niin läppä ei rullaudu.

Näyttää ihan kuin tuossa olisi silmät ja suu. :-D

Tässä alaosasta lähikuvaa. Kun kutomus oli edennyt noin suunnilleen ranteeseen alettiin kaventaa ja neulottiin nuo alareunat edestakaisneuleena loppuun. Jäi ikäänkuin tuollaisen reunat käsiä varten tuohon sivuun.

Meinaa väkisellä tuo alareuna rullautua vaikka käytin neuletta jo silitysraudan allakin kostean pyyhkeen kera ja koitin suoristaa. Vissiin pitäis pingottaa että sen saisi suoraksi. Taitaa jäädä tekemättä kun ei tuo rullautuminen minua niin paljon haittaa..... ;-)

Siinä se sitten on itteni päällä. Tyylikästä kun kuvassa näkyy pätkä kietaisuhametta ja umpivillainen poncho yläosana. :-D

Pikkasen reilun pitkä tuosta tuli kun menee tuo sivu ranteen alapuolelle. Vissiin joustaa tuo neule sen verran että vaikka mitojen mukaan pitäisi olle just siihen ranteeseen niin venyy kuitenkin alemmas.

Iso massu sulautuu mukavasti tuohon vauvaosaan ponchossa. Aika kivan raitainen tuosta tuli. Langanpäitä saikin sitten muuten hetken päätellä kun työ oli muuten valmis.

Takakuvaa vielä. 

Ja pitihän joku laittaa tuonne Helmerin tilalle poseeraamaan. Tällä kertaa s on kyllä eri nalle. :-)

Kätevän oloiselta kyllä vaikuttaa. Helppo lähteä vaikkapa iltakävelylle vaavin kanssa kun vetää vain ponchon molempien päälle. Taitaa olle että kuitenkin pitää vielä sitten syksymmällä tehdä sellainen takin päälle laitettava kantosuojakin tämän lisäksi. Pitääpä koittaa muistaa laittaa ihan oikeassakin käytössä sitten kuvia ponchosta kunhan Helmeri maailmaan suvaitsee saapua ja kelit vähän viilenee.

Väriä, siirtokuvia ja superloonia

Tulipas raflaava otsikko. Kertoo kuitenkin kaiken tämän postauksen aiheista. :-D

Mä en ole mikään valkoisen suuri ystävä. Niinpä päädyin värjäämään ison kasan harsoja ja vähän muutakin valkoista. Värjäsin siis Dylonin pesukoneväreillä. Näistä osa on ollut jo tovin värjättyinä. Nyt sain kaikki värjättyä ja laitan ne tänne yhdellä kertaa. Kokeilin myös silitettäviä siirtokuvioita osaan vaatteista.

 Harsot on tulokasta varten pukluharsoiksi ja pyllynalustoiksi. Erottaa sitten niistä "paremmista" vaippaharsoista. Lottista varten ostin kuvioharsoja tuohon käyttöön mutta nyt ajattelin värjätä kun sain vielä pinon harsoja lahjoituksena.

 Lisäksi värjäytyi pino valkoisia/vaaleita vauvanvaatteita. Tässä koko läjä. Kuvasta puuttuu yksi kauluspaita, jonka värjäsin Lottiksen mekkoaihioksi. Unohtui mokoma kuvasta.

Bodyjä ja paitoja. Osa ihan pientä vauvakokoa, osa isompia ja menevät kaappiin odotamaan.

Tässäpä lähikuvaa noista siirtokuvista. Nämä on siis sellaisia pehmeäpintaisia siirtokuvia. Ostin näitä Hanhelista. Siellä oli sellaisia pusseja joissa oli joko sydämiä tai tähtiä erilaisia. Silitelin sitten niitä näihin kiinni. Vaikka meille onkin poika tulossa laitoin noita sydämiäkin. Minusta ovat söpöjä. 

 Kerran aiemminkin kokeilien näitä silitettäviä kuvia mutta silloin ei oikein kiinnitys meinannut onnistua. Nyt silitin kovalla puualustalla nuo kiinni niin tarttuivat kerralla hyvin. Jostain tuon vinkin olen bongannut. Kivoja ovat kyllä ja saa helposti piristystä vaatteeseen.

Lakkeja. Taitavat olla äitiyspakkauksen sellaisia. Tuohon pipoon ajattelin vielä jotain piristykseksi laittaa. Olisikohan mahdoton ajatus ommella pieniä nappeja tuohon pipon kaksinkertaiseen alaosaan? Eivät siten painaisi pientä ja näyttäisivät kivalta.

Muutamat puolipotkarit ja pikkupöksyt. Nuo lyhytlahkeiset on oikeen hauskat. Jos oikein hellettä tulee niin ihan varmasti ovat käytössä.

 Paita Lottikselle ja body Helmerille tarttuivat mukaan Prisman alennusrekistä. Hintaa taisi tulla molemmille jotain 4 €. Sikahalpoja siis. Ei kyllä itse ompelemalla ainakaan halvemmalla pääse.  Laitoin noihinkin vain nuo silityskuvat piristykseksi.

Lottiksen paitaan laitoin selkäpuolelle niskaan myös yhden tähden.

Lopuksi se superlooni. :-)

Mies toi töistä mukanaan tällaisen. Hurjan iiisooon palan superloonia. Oli ollut jossain paketissa pehmusteena. Lapset ihastui tähän heti. Nyt sitten vain mietin mitä tuosta tekisi. Päällystäähän se pitää mutta tekisiskö siitä jonkun eläimen vai ihan vain päällystäisi ja tekisi vaikka taskuja ympäriinsä. Ehdotuksia otetaan vastaan. :-) Hauska tuo on ainakin.

Kokoa superloonipalalla noin 60*40*40.  Tämä ei ole mitään superjämäkkää eli ei varmaan kannata leikata tähän reikiä tai aukkoja ainakaan. Ja millä sitä saisi leikattua edes siististi?

Palan päällä voi ainakin ottaa vaikka nokoset. :-)

Synttäriä, trulleja ja kakku

Perheen toistaiseksi nuorimmainen täyttää tänään kaksi vuotta. Hurjan nopeasti aika rientää. Tässä reipas pikkunoita eilisessä noitapuvussaan. Pitihän pienimmänkin päästä virpomaan isompien kanssa. Hauskaa tuntui olevan ja neiti olikin aika väsynyt virpomisreissun jälkeen.

Viikonloppuna syötiin sankarin kunniaksi kakkua. Tekaisin pöllöaiheisen kakun.

 Esikuva kakun koristelulle löytyy kirjasta Satumaiset syntymäpäiväkakut, jonka Lilli sai joululahjaksi. 

Taustalla näky myös kahden suklaan juustokakkua ja Tuuloman torttuakin.

 Kakku on kuorrutettu suklaakuorrutteella, lisänä suklanappeja ja suklaströsseliä ja yksi suklaapatukka josta muodostui siivet, nokka ja jalat. Kuorrutteen ohjeen nappasin Kinuskikissalta.

Kokeilin tehdä "tunnelikakun". Kokosin siis kakun kakkuvuokaan kääretorttupohjista. Iso pyörylä vuoan pohjalle, reunuksille suikaleet ja keskelle pieniä pyörylöitä. Sitten vuoka täytettiin liivatteella tönkistetyllä mansikkarahkalla ja aseteltiin toinen vuoan kokoinen pyörylä päälle. Kakku sai odotella seuraavaan päivään kuorrutusta. Hyvin onnistui.

Lopuksi kuva kaikista meidän eilisistä noidista. Leepertti on punainen kissa ja Lilli iso noita. Saalista tuli ihan mukavasti. :-)

Isolle pojalle paita

Leepertti halusi itselleen paidan basiliskin kuvalla. Pyysin sitten häntä piirtämään kuvan otuksesta ja sovittelin sen aplikaatioksi paitaan. Kovin mieluinen paita tästä tulikin ja omistajasta onnellinen. :-)

Kangas joustofroteeta Eurokankaasta. Tätä kangasta oli saatavilla myös vihreänä ja keltaisena mutta kun minä kauppaan asti pääsin oli tätä mustaa enää vain jäljellä. No ihan kiva on tämäkin väri ja Leepertille kelpasi vallan mainiosti. Ajattelin tuosta kankaasta tehdä vielä Helmerillekin haalarin, kangasta kun vielä jäi. Saa toinenkin perheen poika samasta kankaasta jotain. Siis jos masuasukki nyt sitten on poika niinkuin on luvattu. :-D

Resori ja vihreä ruutukangas aplikaatiossa Lasten Metsolasta. Muut aplikaatiopalat jämäpaloja.

Kaavana paidassa Ottobren Beat lehdestä 3/10. Koko 146. Tuli sopivan rento hoikalle pojalle. Taidan samalla kaavalla tehdä lisääkin. Pikkuisen pituutta helmaan voisin lisätä.

Lähikuvaa aplikaatiosta. Tämä onnistui aika hyvin. Jossain kohtaa siksakki vähän kiemurtelee mutta harjoittelua vain lisää niin alkaa tulla tasaisempaa jälkeä. Hampaat on muuten fleeceä ja ne on tikattu suoralla ompeleella valmiin kuvan päälle viimeiseksi.

Huomaatteko muuten virheen kankaassa basiliskin oikealla puolella? Huomasin sen itse kun olin jo palat leikannut. Tuollainen viiru menee tuossa etukappaleen halki. Annoin sen olla että kangas riittää vielä niihin haalareihinkin. Ei sitä kyllä vältämättä huomaa jos ei kiinnitä huomiota. Ainakaan Leepertti ei meinannut hoksata. :-)

Tykkään hihansuista kun ne on tuollalailla "sisässä". Kivat!

Poseerauskuvia kamalalla taustalla. Meidän takaterassi kun on muuttunut romuvarastoksi talven aikana ja siellä on kaikenlaista kummallista tavaraa. :-(

No keskitytäänpä kuitenkin paitaan. Mukavan istuva paitamalli hoikalle pojalle. Kerrankin Ottobren kaava ei ollut superylileveä. :-)

Takaviistosta näyttää tältä. Oikein sopiva. Hihassa näkyy KettuLiini-merkki. Taisi tuolla ekassa kuvassa näkyä tuo merkki paremmin.

Merkistä puheenollen, mihin te mieluiten ompelisitte tuon merkin? Helmasauma, niska tai hiha on paidassa ehkä minusta luonnollisimpia. Housuissa takasaumassa, ehkä lahkeessakin. Kertokaa ihmeessä mielipiteenne. Olisi kiva kuulla mihin muut merkin laittaisi. :-)

Nimen julkistus....viimeinkin :-)

Tällainen pieni paketti kotiutui meille tänään. Vihdoinkin! Pienessä paketissa oli paljon iloa. 300 kappaletta nimittäin. :-)  

Tässä ovat omalla logolla tilaamani tuotemerkit. Jee! Mä niin rakastuin näihin heti, ovat söpösiä!

Nimen halusin julkistaa vasta kun merkit ovat minulla ja "vähän" liian kauan siihen menikin. Ystävän avustuksella viimeisteltiin ensin ulkoasua, sitten ihmettelin aikani että mistä tilaan ja nyt ne ovat vihdoin tässä. 

Nämä on nyt sitten toiselta puolen maailmaa tilattu, sieltä sai halvimmalla ja kätevimmin. Toimitusaika tosin oli aika pitkä.  Täältä näin jos jotakuta kiinnostaa.

 

Siinäpä se nimike nyt sitten näkyy. KettuLiini valikoitui kun sitä nimikettä en muilta löytänyt. Se on myös lähellä äänestyksessä suosikkinimeksi valikoitunutta Repoliini-nimeä. Noin kahdessa osassa kirjoitettuna se on aika hauska. Hoksaattekos muuten mun nimikirjaimet jotka on tuon tyylitellyn ketun pohjana? :-)

Tässä vielä lähikuvaa yhdestä merkistä. Väreiksi valikoituivat mukavan retrot keltainen ja ruskea. Kokoa merkeillä 25mm*18mm. Aika pieniä siis mutta halusinkin sellaisia että eivät olisi liian isoja pieniinkään vaatteisiin.

Vähänkö on pro-olo kun on omat tuotemerkit. :-)

Melkein voisi tämän kunniaksi arvonnankin vaikka järjestää taas. Olisko ideoita palkinnoksi? Mun pääni lyö nyt siinä asiassa tyhjää.

Kalervo kurahaalarikala :-)

Heh. Tällainen kiva kalakaveri pulkkamäkeen tuli väsättyä pikaompeluksena kun materiaalit löytyi omasta takaa ja tää oli vaan niin hauska idea. :-D Idean lähteenä kirjastosta lainattu kirja Papiljottilehmä ja haalarihai. Hauska opus jossa paljon kivoja ja halpoja ideoita lapsille viihdytykseksi.

Materiaalina vanhaa kurahousua ja pari vanhaa tyynyä.

Ja koska jostain syystä innostuin kuvaamaan koko valmistusprosessin niin ohjetta pukkaa vaikkei tästä nyt niin paljon välttämättä iloa kellekään olekaan. Vielä toki ehtii oman haalarihain tälle talvelle väsäämään. Ainakin täällä pohjoisempana riittää vielä jonkin aikaa oikein mukavaa mäenlaskukeliä. 

Tässä vielä kirjasta aukeama joka aiheutti pakottavan tarpeen hurauttaa kala Lottiksen päiväunien aikaan. Neitiä olis tarvittu sovitukseen ja päätin välityönä toteuttaa tästä oman versioni kun muistin että minulla on parit vanhat kurahousut jemmassa ja täytettäkin löytyy muutaman vanhan tyynyt verran.

Kalervo Kurahaalarikalan ohje: 

Tarvitset: -Vanhat kurahousut, tai kahdet. Toiset niistä mielellään suht ehjät. Eviin voit käyttää myös vaikkapa kerniä jos sinulta löytyy vain yhdet joutilaat housut. 

-Täytettä, vaikkapa vanhasta tyynystä.  

-Tavalliset ompeluvälineet

 

Tästä lähdin liikkeelle. Nämä vanhat kurahousut ovat kokoa 120. Lillin vanhat ja ehjät mutta toki kulahtaneet jo käytössä.

Otetaan sakset esiin ja leikataan haarasaumasta housut halki. Muotoillaan haaraosaa pyöreämmäksi. Tässä siis housujen lahkeet aukaistuna päällekkäin.

Leikataan vyötärönauhakin vielä irti ja muotoilua ja selkäevää varten halkio molempiin kappaleisiin. Muotoilin tässä vaiheessa kalaa vielä pyöreämmäksi. Kala on tässä siis mahallaan selkäevä tulee tähän ylempään kappaleeseen kiinni. Evän paikka on tarkoituksella noin edessä että se on tukena mäkeä laskiessa. Sen taakse siis asetutaan istumaan.

Otetaan toiset (ne rikkinäisemmät) kurahousut ja leikataan niiden lahkeesta pätkä.  Napataan jalansuukuminauha myös talteen. Sillä voidaan lopuksi täytön jälkeen sulkea kala.
Kirjassa evä oli tehty kernistä eli sekin käy jos ei kurahousua satu olemaan evien verran.

Siitä muotoutuikin selkäevä Kalervolle.

Leikataan lopusta kurahoususta reikiä väistellen kaksi sivuevää.
Henkselit otetaan tietysti näistä talteen seuraavia projekteja varten. :-)

Kaivellaan pari vanhaa muodotonta tyynyä jemmasta...

...ja täytetään evät kevyesti.

Sitten ompelukoneen ääreen. Ommellaan selkäevä paikalleen. Ompele myös vatsakappaleen halkio.

Tässä vaiheessa tuli mieleeni että pitäähän kalalle silmät saada ja leikkelin sellaiset jämäpaloista. Fiksumpi olisi
tietysti ommellut nämä ennen tuota evää.

Oli nimittäin hieman haastavaa pyörittää tuota täytettyä evää koneen ympäri silmiä ommellessa. :-D

Sitten sommitellaan täytetyt sivuevät kohdalleen. Suunnilleen sille kohtaa missä oli ennen peffa on ihan hyvä.

Palat oikeat puolet vastakkain evät sisäpuolelle nuppineulattuna ja ompeluhurautus ympäri. Älä kuitenkaan ompele lahkeensuita kiinni! Kala täytetään sitä kautta.

Tässä Kalervo odottelee täytettään.

Sinne vain sitten täytettäsisuksiin. Reilu tyynyllinen meni Kalervon sisuskaluiksi.

Sidotaan lahkeensuu kiinni pyrstöksi. Minä käytin sidontavälineenäedellämainittua lahkeensuukuminauhaa sikkinäisemmistä haalareista. Kietaisin sen vain kiinni niin kuin ponnarin.

Ja siinä se on! Kalervo on valmis ulkoilmatouhuihin. On muuten hyvä luisto tässä kalassa. Mukava pehmeä kalakaveri vähän rajumpiinkin leikkeihin. Selkäevästä saa sopivasti kiinni laskiessa ja tällä pelattiin jo potkupalloakin.

Lottis tykkäsi kovasti uudesta kalasta. Kalervosta tuli heti hittituote. :-)

Ja isompikin sai tällä ihan kunnon kyydit.

Hurja kalasaalis, eikös!?