Kantoponcho

Mikäs muu sopii näin helleaikaan paremmin kun villasta kudottu kantoponcho! Meinasi tulla aika hyvä hiki tuossa sovituskuvia ottaessa kuvattavalle. No onneksi viileämpääkin säätä varmasti on tulossa ennen pitkää. 

Tämän hurjan ison urakan saattamiseen alusta loppuun meni noin kaksi kuukautta. Valmiiksi kuitenkin sain jo hyvissä ajoin ennen Helmerin syntymää ja olen kyllä ylpeä tästä aikaansaannoksesta. Yllätin itsenikin saamalla tämän valmiiksi. Isoja neuletöitä kun olen vältellyt kyllästymisen pelossa. :-)

Kantoponchosta aloin haaveilemaan jo talvella ja mietiskelin miten sellaisen toteuttaisin. Löysin sitten Ravelrystä ohjeen joka alkoi kovasti kiinnostaa. Ohje on nimeltään Babywearer ja löytyy tosiaan Ravelrystä tuolla nimellä hakemalla. Ajatuksen piti vain marinoitua hetken aikaa kun noin ison työn neulominen kesken jäämisen pelossa tosiaan hirvitti. Ostin kuitenkin ohjeen. Se oli tietysti englanninkielinen ja kun aloin olla varma että ymmärsin tekotavan lompsin lankakauppaan lankaa hakemaan. Lankana tässä on Dropsin Nepal, paksu täysvillainen lanka jota sai kutoa isoilla viiden puikoilla. Langat kävin ostamassa Lumoavasta Langasta. Ostin erivärisiä mielestäni yhteensointuvia keriä läjän ja kudoin yksi kerä kerrallaan aina loppuun ja vaihdoin sattumanvaraisesti väriä. Ilman mitään logiikkaa neulottua siis värien osalta. :-) Lankaa taisi mennä 18 kerää, yhdessä kerässä on aina 50 grammaa lankaa.

Koko työ on neulottu pyöröpuikoilla alkaen pääntieltä ja edeten alaspäin lisäten silmukoita sivuissa. Tykkään pyöröpuikoista. Tässä työssä vaan kun tuota kokoa oli jo mukavasti niin loppuvaiheessa koko työn kuljettaminen mukana oli vähän työlästä.

Tässä näkyykin tuon yläosan lisäyksiä. Olalle asti niitä tehtiin tiheämmässä, siitä alaspäin harvemmassa.

Tässä ponchon "vauvaosa". Ylhäällä on luukku peittämässä vauvalle tarkoitettua päänreikää niin voi käyttää ilman vauvaakin. Lisäyksin ja kavennuksin muotoiltiin vauvaa varten tuohon etumukseen tuollaista pussimaista osaa..

Tässä luukku auki. Aukko tehtiin päättelemällä tietty määrä silmukoita ja seuraavalla kierroksella sitten lisättiin vastaava määrä. Läppä neulottiin ihan lopuksi. Neuloin sen ainaoikein niin läppä ei rullaudu.

Näyttää ihan kuin tuossa olisi silmät ja suu. :-D

Tässä alaosasta lähikuvaa. Kun kutomus oli edennyt noin suunnilleen ranteeseen alettiin kaventaa ja neulottiin nuo alareunat edestakaisneuleena loppuun. Jäi ikäänkuin tuollaisen reunat käsiä varten tuohon sivuun.

Meinaa väkisellä tuo alareuna rullautua vaikka käytin neuletta jo silitysraudan allakin kostean pyyhkeen kera ja koitin suoristaa. Vissiin pitäis pingottaa että sen saisi suoraksi. Taitaa jäädä tekemättä kun ei tuo rullautuminen minua niin paljon haittaa..... ;-)

Siinä se sitten on itteni päällä. Tyylikästä kun kuvassa näkyy pätkä kietaisuhametta ja umpivillainen poncho yläosana. :-D

Pikkasen reilun pitkä tuosta tuli kun menee tuo sivu ranteen alapuolelle. Vissiin joustaa tuo neule sen verran että vaikka mitojen mukaan pitäisi olle just siihen ranteeseen niin venyy kuitenkin alemmas.

Iso massu sulautuu mukavasti tuohon vauvaosaan ponchossa. Aika kivan raitainen tuosta tuli. Langanpäitä saikin sitten muuten hetken päätellä kun työ oli muuten valmis.

Takakuvaa vielä. 

Ja pitihän joku laittaa tuonne Helmerin tilalle poseeraamaan. Tällä kertaa s on kyllä eri nalle. :-)

Kätevän oloiselta kyllä vaikuttaa. Helppo lähteä vaikkapa iltakävelylle vaavin kanssa kun vetää vain ponchon molempien päälle. Taitaa olle että kuitenkin pitää vielä sitten syksymmällä tehdä sellainen takin päälle laitettava kantosuojakin tämän lisäksi. Pitääpä koittaa muistaa laittaa ihan oikeassakin käytössä sitten kuvia ponchosta kunhan Helmeri maailmaan suvaitsee saapua ja kelit vähän viilenee.

Takki ja täkki

Toinen pul-kankainen takki syntyi kummipojalle 3-vee lahjaksi. Tässä päällikankaana ihana Finnskog-kuosi joka mielestäni erittäin hyvin sopii vaatteeksi. Kuviot kun ovat vain yhteen suuntaan oikein päin.

Tässäpä koko komeus. Kaavana Isola-Niemisalon Lasten vaatteita-kirjasta löytyvä ulkoilutakki muunneltuna. Koko noin 100. 

Samaisesta kirjasta olen tehnyt jo haalarihousut, ja henkselihousut. Nyt tuli sitten testattua tämä takkikaavakin.

Taskut rajoittuu sivusaumoihin. Tein taas tuplataskut eli ne on ommeltu pusseiksi ja vuoritettu fleecellä.

Hihansuissa kuminauhat. Hihan sisästä pilkistää pikkuisen ärtsyn pinkkiä vuorikangasta jota  laitoin hihoihin pukemista helpottamaan. 

Vetoketju onnistui lopulta oikein hyvin. Pari kertaa jouduin purkamaan kun se ei tuolta yläpäästään meinannut asettua siististi ja tasaisesti sitten millään. Lopputulokseen kuitenkin olen erittäin tyytyväinen. Onnistui paremmin kuin leppistakissa.

Sisäkankaana vihreää fleeceä Eurokankaan laarista. Hihoissa lisänä se vuorikangas. 

Huppu kolmesta palasta. Edessä otsalla kuminauha että pysyy paremmin päässä.  Niskassa ripustuslenkki. Se on jostain jemmaan otettua nauhaa.

Takana näkyy paaaljon metsäneläimiä. :-)

Sovituskuvia ette nyt sitten saakaan ihailla. Sopivaa sovittajaa kun ei meiltä löytynyt. Tämä oli kuitenkin omistajalleen oikein sopiva. Pikkasen kasvunvaraa hihoissa, helma sopivan pitkä. Lisäksi ainakin kummipojan äiti tykkäsi kovasti. Kummipoika keskittyi enemmän  pikkuautoon ja liikennemerkkeihin jotka kuului myös lahjaan. :-) 

Näitä on niin kiva ommella, kenellehän sitten takin tekisin.... Haluaisko joku? :-D

Lopuksi kirpparilöytö. Täkki, tai siis oikeastaan makuupussi. Ajattelin kuvata tuon takin tämän kirjavan puolen päällä ensin mutta tämä oli "hiukan" liian levoton kuvausalusta. :-) Kuvat on otettu sisäpuolen kankaan päällä ihanan ulkopuolen sijasta. :-)

Löytö kierrätyskeskuksesta. Ei ihan halpa kun maksoi kolme euroo. :-) Kierrätyskeskuksen hinnat on vähän nousseet. Ennen siellä maksoi melkein kaikki vain kymmeniä senttejä. :-D Tästä tulee ensi talveksi jotain jollekin. En ole vielä päättänyt. Ehtii ennen ensi talvea ajatus muhia. Makuupussin pinta on jotain keinokuitua eikä puuvillaa/lakanan tapaista. Ehkä siis vähän kestävämpää kuin peruspuuvilla. Katsotaan mitä tästä raaskin tehdä. Syksymmällä selviää mihin päädyn, nyt odotellaan kuitenkin ensin sitä kesää. :-)

Tässäpä sitten ne haalarihousut

Nämä valmistuivat jo lauantaina, eilen sain kuvattua ja olivat jo testikäytössäkin. Malli sama kuin niissä testipöksyissä. Lahkeisiin jätin reilummasti pituutta ja vuoritin pökät kauttaaltaan.

Kankaana näissä Eurokankaan ulkoilukangas Wertex nimeltään. Sellaista paksumpaa ulkoilukangasta. Ihan hyvän tuntoista käteen. Saa nähdä miten käytössä kestää.

Takaa näyttää tältä. Rypytys tuolla yläosassa ja kuminauhaa lahkeensuissa. Jotain hiutaletta vaan on linssissä, pahoitteluni siitä.

Vetoketju on kierrätyskamaa, samoin olkaimet. Vetskari on Lillin vanhasta koulurepusta talteen napattu, henkselit taas Kalervon teosta yli jääneet Rukan kurahousujen olkaimet. Olisin halunnut tehdä näihinkin sellaiset ihanat olkaimet kuin niissä testipöksyissä mutta päätin kuitenkin hyödyntää nuo olemassaolevat ja kiinnitykseltään toimivat valmiit olkaimet.

Vetoketjun ompelua sain hetken pähkäillä mutta sain sen lopulta kuitenkin siististi ommeltua ilman päällitikkauksia. Ompelin ensin vuorin ja päällisen valmiiksi ja sitten vasta aloin ajattelemaan vetskaria, Oliskohan se onnistunut helpommin jos olisin heti ekana ommellut vetoketjun ja vasta sitten ommellut palat kasaan? No täytyy testata sitäkin tapaa.

Sisäpuoli näyttää tältä. Samaa pinkkiä fleeceä kuin leppistakissakin on tuo yläosa, alaosassa liukas vuorikangas (joka vähän pilkistää tuolta) ja sen alla fleece.

Pepussa kaksinkertaisena tuota  ulkoilukangasta pyöreänä "paikkana"....

....samoin vahvikkeet polvissa. Ompelin tiheällä siksakilla nuo palat reunoistaan kiinni ja tikkasin suoralla sitten tuolta keskempää kiinni. En siis taittanut nurjalle saumanvaroja. Aika näyttää tämänkin kestävyyden, kangas kun tuntuu olevan jonkin verran rispaantuvaa.

Neiti poseerasi taas possun kanssa. Se tuntuu olevan nyt kiva kaveri. 

Edestä näyttää tältä. Lahkeet on sopivasti vähän reilut. Hyvin menee 98 kokoiseksi väitetyt housut jo 92 kokoa enimmäkseen käyttävälle.

 Ajattelin että lisään tuonne lahkeisiin vielä reikäkuminauhaa ja napit tarvittaessa, vielä pysyy lahkeet alhaalla ilmankin.

Takaa näyttää tältä. Tosi tyytyväinen olen näihin pöksyihin. 

Kokonaisuus takin kanssa sitten näyttää tältä. Aikaskin söpö lopputulos, eikös?

Se "oikea" takki

Tässä se nyt tulee, se "oikea" takki. En millään malttanut odottaa että housutkin saan valmiiksi. :-) 

Saatte nyt sitten odotella vielä hetken housuja, työn alla ovat jo. 

Ihanaakin ihanampi Kestovaippakaupan leppäkerttu-pul pääsi takin ulkokankaaksi. Tämä kangas valloitti minut täysin ja se vallan huusi että tee minusta takki. Pakkohan se oli sitten tehdä. :-) Tämän on tarkoitus olla ihan ulkoilu/touhuilutakki. Siihen virkaan vettäpitävä pul varmaankin käy vallan mainiosti. 

Kaavan kuosittelin itse Tosimummon ohjeistuksesta oppia ottaen. Se testitakki kun oli niin suurensuuri. Taskut halusin ehdottomasti ja lopuksi lisäsin vielä tuollaisen tuulilistankin ettei vetoketjusta tuuli pääse tuivertamaan. Halusin myös ohjeesta poiketen sisäkankaan tulevan vetskariin asti eli jätin alavarat tekemättä. Laajensin myös hihaa kainalosta kun ajattelin että se voi vuorin kanssa alkaa ahdistaa. Pohjakaavana Baguette Magigue-huppari. Sen kaavat kun mulla oli valmiiksi jo piirrettynä. Tämän kierrätyshupparin tein sillä kaavalla. Kaava siis Ottobressä 1/11. Kokona takilla suunnilleen 92.

Vuorina herkullisen pinkkiä fleeceä Eurokankaan fleecelaarista. Hihoihin laitoin lisäksi vielä Kontista löytämääni liukasta vuorikangasta että käsi sujahtaisi hihaan helpommin. Hyvä että laitoin, takki on aika napakka ja tyköistuva. Ilman tuota vuorikangasta olisi käden hihaan saaminen tuskaa.

Ompeluun ohjetta katsoin myös Tosimummolta. Orjallisesti en sitäkään noudattanut. Vetskari Tosimummon tapaan onnistui hyvin. Hihansuihin halusin kuminauhat ja tuon pul-kankaan tulevan hihansuuhun asti. Sen ompelu aiheuttikin vähän päänvaivaa ja sain purkaa pari kertaa ennenkuin onnistui. Ompelin hihansuuhun kuminauhakujan, samaan tyyliin kuin Tosimummon neuvoma helman ompelukin. Päällikangas käännettiin siis vuorin päälle. Jätin huolittelemattoman reunan hihan sisäpuolelle, pul kun ei purkaannu ja on ihan siisti huolittelemattakin. eikä sitä kukaan tuolta hihan sisästä näe. :-)

Hupusta yksityiskohta. Ompelin tuohon hupun yläreunaan kuminauhaa pätkän vuoriin että huppu pysyy napakasti päässä. Ripustuslenkkikin näkyy epämääräisesti tässä kuvassa. Se on punaista satiininauhaa.

Taskun alta pilkottaa vähän pinkkiä fleeceä. Tein taskun kaksinkertaisena niin että toinen puoli on fleeceä, toinen tuota pulia. Pulia on käänteen verran pitemmästi että sai siistin taskunsuun.Vuorikangas kurkkii kivasti vähän tuolta alta. 

Samalla tapaa tein tuulilistaankin. Tuulilistan kiinnitys on kam-nepein. Tarttuvat vain nuo nepit niin hyvin kiinni ettei niitä meinaa saada auki. Tuo pul kun joustaa neppejä aukaistessa jonkin verran. Jospa ne löystyvät vähän käytössä.

Lottis poseerasi ystävänsä possun kanssa. Huomaattehan sen olevan tuolla taskussa.  :-)

Siellä se possu luuraa. Tasku on oikein sopiva possulle ja muillekin pienille aarteille. Takki on oikein sopiva, hihoissa vähän kasvunvaraa. Helmaan olisi ehkä voinut pikkuisen pituutta lisätä ja avartaa kainalosta vielä vähän lisää. Muuten olen tähän malliin oikein tyytyväinen.

Me ollaan kavereita. Uusi takki on kiva.

Takaa näyttää tältä. Huppu jää hauskasti pystyyn kun se on päässä. 

Vähän irvistellään ilman huppua. Possu pysyy vieläkin kyydissä.

Takana huppu ylettää aika alas kun ei ole päässä. Tykkään!

Aurinko meinaa häikäistä. Meillä oli possun kanssa oikein kivaa tällä kuvausreissulla. :-)