15. toukokuuta 2012

Hubbareita

Murun uusi leijonaneulos oli pakkosaada-kangas. Nimenomaan oranssina, sitä kun on saatavilla myös vihreällä pohjalla. Mulla oli Lottikselle jemmassa Murun Vink-neulosta joka sai sitten lähtöpassit Kangashamstereihin ja teinkin molemmille pienille tästä ihanasta Leosta hupparit. Saavat nyt sitten samistella. :-)
Huput on vuorattu Sampsukasta tilatulla raitatrikoolla. Muru-kankaat löydät täältä. Olin kerrankin fiksu ja ostin kankaaseen sopivan resorinkin samalla. On varmasti oikean sävyistä ruskeaa. :-)

Lottiksen huppari on muunnos Hilda-tunikasta. Kuuluu kyllä mun suosikkikaavoihin. Samalla kaavalla tein edellisenkin leijonaisen hupparin. Se peruskaava eli Hilda sekä Tilda-tunika löytyy Ottobrestä 6/07.
Hihansuut kanttasin peitetikillä. Samoin tuon etureunan ja hupun reunan. Justiinsa sain yhtenäisellä kaitaleella koko etureunan.

Huppu on vuoritettu trikoolla. Ompelin huppukappaleet kerralla kiinni pääntielle. Sai siistin hupun myös sisäpuolelle kun lopuksi ompeli tuon kaitaleen. Kiinnityksenä on kam-nepit. Sattuivat nekin aika lailla justiinsa oikeaa sävyä.

Hemmiksen hupparissa samat kankaat ja nepparit kuin Lottiksellakin. Raitatrikoo vain on kelta-vihreää. Tästä olis voinut tehdä himpun pidemmän vaikka pidensinkin helma vähän. Kaava tähän on uusimmasta Ottobrestä, Panda-huppari koossa 80.

Tässävielä lähikuvaa Hemmiksen hupusta. Jänä muuten miten eri värisiä on eri kuvat. Kännykkäkuvauksen haittapuolia kait...

Hemmis hupparissaan. Pelkät sukkahousut jalassa. Sattuivat muuten olemaan just oikeeta sävyä hupparin vuorin vihreään. :-D
Hihat sopivan reilut. Kasvunvaraa on muttei niin paljon että hihansuut olis tiellä.

Huppu päässä. Ihana hiippa.

Huppu on aika sopivan kokoinen. Suloinen pikkumies. :-)

Lottis hupparissaan. Kissa nimeltä Kattinen assistenttina.
Hihat Lottikselle pikkasen reilut mutta pysyvät tuossa ranteessa.

Lottiksellakin hiippahuppu. Sen muokkasin alkuperäiseen kaavaan.
Näistä tuli tosi kivat. Äiti tykkää ja tais lapsetkin. Hemmiksestä nyt ei osaa sanoa mutta Lottis ainakin halusi pitää hupparia ja leikki olevansa leijona. :-)


14. toukokuuta 2012

Kevyttä kevättakkia

Tää onkin ollut pitkä projekti. Syksyllä jo ostin kankaat, ompelinkin päälliosan ja sitten jäi takin teko hautumaan. Totesin silloin tekeleen rinnanympärykseltään pikkuisen liian pieneksi ja annoin olla koko takin. Nyt ei enää rinnuksista takki kirraa. Taisi olla maidon pakkautumista silloin syksyllä sen verran. :-D
Kaava Ottobren naistenlehdestä 5/11, Soft & Lightweight-takki koossa 42.  Lehdessä malli näytti hauskalta ja halusin kokeilla ommella sen. Ihan kaavan ja ohjeen mukaan ompelin, paitsi että kun sain takin valmiiksi, totesin hihat ärsyttävän lyhyiksi. Niinpä hihansuut piti purkaa ja lisätä niihin vähän pituutta. Samassa lehdessä on myös villakangastakin ohje Sitäkin varten mulla on tuolla sinapinkeltaista villakangasta. Taidan kuitenkin jättää syksymmälle sen ompelun. Ei tässä kesää vasten viitti villakangastakkia ommella. :-)
Päälliskankaana ihan tuulen (ja muistaakseni vähän vedenkin) pitävää kangasta, hiukkasen kahisevaa sellaista. Vuorina on puuvillapopliinia. Huomasin muuten että vuorikangas kuultaa vähän läpi päällikankaasta. Sopivassa valossa se erottuu. Kankaat on Hanhelista, vetskarit sun muut Nappikikasta.

Helmassa on nauhakuja. Nauhassa päät on tuota kaitaletta ja  keskiosa on kuminauhaa.

Huppua kiertää myös nauha. Huppu on melko reilun kokoinen.

Hihansuut. Tuossa ompeleen kohdalla on sauma josta jatkoin hihaa. Suoristin hihan päällikankaan ja liitin siihen päällikangasta sopivan suikaleen. Ompelin jatkopalan ensin vuoriin kiinni, sitten tikkasin oikealle kohdalle kuminauhan ja lopuksi tikkasin oikealta puolelta hihaa jatkopalan kiinni. Aika siististi sain jatkon tehtyä vaikka itse sanonkin. :-D

Taskut on suuret ja niissä on tuollaiset hassut läpät. Mulla tulee noista mieleen Batman. :-D
Sopii hyvin pipot sun muut taskuihin. Kulkee lompakko ja kännykkäkin helposti mukana.

Sisäpuolelta näyttää tältä.

Kiinityksenä vetoketju. Lisäksi takissa on kolme isoa käsinommeltua nepparia. Oli muuten ärsyttävää ommella nuo niin ettei oikealle puolelle tullut ommelta.

Takki vielä takaapäin.

Sitten sovituskuvia. Helmassa on reilusti tilaa. Ensin tuntui että liiankin reilusti. Tuntui että takki jää törröttämään ihan hassusti. Nyt kun näistä kuvista katsoo niin eihän tuo hassummalta näytä. Takin malli on muuten sellainen että menee varmasti myös raskaustakkina. Yläosa takissa istuu hyvin mutta halkioiden ansiosta alaosassa on paljon tilaa.

Taskut on kivat ja reilut.

Takaa näyttää tältä. Noi reilut laskokset antaa takille kivaa ilmettä.

Huppu päässä. Hupussa on kyllä reilusti tilaa. Onneks siinä on toi nauha niin saa kiristettyä tarpeen mukaan sopivaksi.

Jatketut hihat tulee nyt kivasti melkein rystysiin. En tiiä onko mulla apinakädet kun hihat oli tosiaan ihan liian lyhyet. Ylettivät just ranteeseen ja jos ajattelee että pitää ojennella käsiä tai vaikka ajaa pyörällä niin ihan liian lyhyet hihat oli. Nyt ei heti jää hihat lyhkäsiksi vaikka joutuisikin ojentelemaan. Pitää vaan muistaa toi hihajuttu kun tekee sen toisen takin ja lisätä hihan mittaan suosiolla lisää mittaa.


13. toukokuuta 2012

Pihahommia (eli kämeräkännyllä testikuvausta) :-D

Oikein hyvää äitienpäivää kaikille näin krookusten välityksellä. Ne alkoivat jo hangen läpi puskea nuppua ja ovat nyt täydessä kukassa vaikka kuvassa ovatkin vähän kiinni.
Ajattelin testata kännykällä kuvaamista kuten Ehtoisa emäntä kommentissa ehdotti. Itellä ei käynyt edes mielessä. :-) Käyhän tämä näinkin. En vain hoksannut että kamerasta olis voinut valmiksi pienentää kuvakokoa. Nyt pienensin niitä yksittäin Picasassa. Mun puhelimessa kun onkin aika jyty kamera, oikein viiden megapikselin.

Kuvailin sitten pihahommia testimielessä kännykällä. Aihe vähän poikkeaa normaalista mutta onhan nää pihahommatkin yhdensorttisia luovuuden purkauksia. :-)
Piha vetää näin keväällä puoleensa ja yksi hullu idea on saanut alkunsa. Olen niiiin kyllästynyt rikkaruohoihin kasvimaalla ja päätin perustaa pikkuisen kasvimaan talon lämpimälle etelä/länsiseinustalle laastipaljuihin. Kasvatellaanhan sitä kasvilavoissakin, miksei sitten lämpimllä seinustalla paljuissa. :-D
Viime kesänä kasvattelin jo kesäkukkia paljuissa hyvällä menestyksellä. Toivottavasti vihannekset ja juureksetkin kasvavat näissä yhtä mukavasti. Rikkaruohoja ei ainakaan pitäis niin helposti tulla. :-)

Paljujen pohjaan on porattu reikiä ja salaojituksena alimmaisena on soraa. Tähän päälle kaatelin sitten vielä multaa säkillisen per palju.

Talon päätyä ja paljurivistöä. Eihän nuo mitään kauniita ole mutta jos ajavat asiansa niinkuin ajattelin niin olen tyytyväinen. Toki kävi jo mielessä tekaista tuohon joku reunus tai matala aita ettei nuo paljut näkyisi. 
Huomatkaa meidän kuution vesipönttö johon puolen katon vedet valuvat talteen. Siitä kelpaa kesällä kastella kukkaset eikä ihan heti lopu kasteluvesi. Siinä on kätevä hana josta saa laskettua vettä kastelukannuun.

Samasta kohtaa otettu kuva kun edellinen mutta rintamasuunta eri. Kasvihuone sijaitsee vajaa kymmenen metriä talon päädystä. Tällä hetkellä se on vielä täynnä kaikenlaista rojua mutta kunhan tässä kesä lähenee, sinne muuttaa ainakin kesäkurpitsoja ja kasvihuonekurkkuja. Voisin esitellä kasvihuonetta sitten enemmän kun se on tositoimissa.
Kasvihuone on tehty vanhoista ikkunoista. Runkona on rautakehikko ja katto ja ovi on valokatetta. Tämä kasvihuone on palvellut meitä jo puolisenkymmentä vuotta. Välillä se on ollut satoisampi, välillä taas vähemmän.

Talon päädyn tuntumassa on myös kasvimaa, josta puolet muutin viime kesänä mansikkamaaksi. Tänä vuonna muutan sen toisenkin puolen mansikalle kun keksin tuon paljupuutarhan. Mansikat ovat jo alkaneet puskemaan uusia lehtiä.

Raparperistakin näkyy jo uutta kasvustoa. Raparperipiirakkaa alkaa jo tehdä mieli... Nam.

Taimia on myös kasvateltu. Tässä taitaa olla elämänlankaa ja kirjokiertoa, takana taisi olla sinikohokkia. Pitäis koulia taimet ennenkuin ne on ihan solmussa. Nuo elämänlangat menee kyllä umpisolmuun jos ei aikanaan kouli.

Yksi spagettikurpitsan taimikin on jo noussut. Toivottavasti ei jää ainoaksi. :-)

Tämäkin on pakko esitellä kun sain sen pysymään hengissä talven yli. Mun muratti saviruukussa. Viime kesänä istutin sen tuollaiseen kapeasuiseen perintovaasiin. Pidin sen ulkona kesän ja nostin sen syksyllä sisälle talvehtimaan. Ihme kyllä se on pysynyt hengissä. Jossain vaiheessa talvea olin jo huolestunut kun kuivia lehtiä oli paljon muuta nyt se tekee jo urakalla uutta lehteä. :-)

Uutta kukkapenkkiäkin jo suunnittelin viime kesänä rakennetun pikkuterassin eteen. Osais vain päättää mitä tuohon laittais. Oon kyllä haaveillut rautatienomenapuusta...

Viime kesänä perustettu kukkapankkikin pukkaa jo vihreää. Siperianunikoita ainakin on tulossa ja kaunokaisia. Tässä etualalla on traktorin paripyörä kukkapenkin runkona jos joku ihmettelee mikä kumma härveli tuo on. Mies antoi luvan perustaa siihen kukkapenkin kun ei paripyörille oo käyttöä ollut. Toinen pyörä on tuolla vielä, jos siihenkin istuttais kukkasia.


10. toukokuuta 2012

Voihan kökkö!

Mulla on bloggausinto ollut vähän hukassa viime aikoina mutta nyt joutuu pakostakin pitämään vähän taukoa. Mun kamera sanoi eilen ping eikä lähtenyt enää käyntiin. Just olisin kuvannut ompelemani kevättakin itselle ja muitakin ompeluksia on viittä vaille valmiina. Ihan yhtäkkiä kamera ei vaan lähtenyt suostunut käynnistymään, eikä edes akun vaihtaminen varmasti täyteen auttanut. Aiemmin toimi ihan normaalisti. Saa nähdä saako rakas mieheni korjattua sen vai joudunko kameraostoksille. Mieheni on kyllä aika taitava korjaamaan juttuja joten toivottavasti saan kamerani pian toimivana takaisin....
Mietin kyllä että pitiskö mun ostaa joku halpa hätävarakamera ensiavuksi. Jos vaikka sen kameran korjaamiseen meneekin pitempi aika vaikka varaosia odotellessa. Olisko teillä ehdotuksia? Saa siis ehdotella hyvää ja halpaa (onko sellaista.... :-D) kameraa tuonne kommentteihin. :-)

28. huhtikuuta 2012

Viimeinen villapipo ja pari muuta lakkia

Tämä lakkikolmikko on jo odotellut tovin kuvaamista. Villapipo on jo käynyt tarpeettomaksi kun kelit alkaa olla sen verran lämpöiset ettei villapipoa enää tartte. Keväisemmät solmulakit on mun ystäväni ompelemat.

Perus neliöpipo virkatulla tähtikoristuksella. Tähden reunaan virkkasin heijastinlankaa. Isommat lapsetkin tilasivat samanlaisella idealla olevat pipot. Taidan niiden kimppuun kyllä käydä vasta syksyllä. Ei kesällä malta villapipoja kutoa. :-D
Lottikselle kudoinkin saman tyylisen pipon aiemmin. Siitä täällä lisää. Tähän Hemmiksen pipoon valikoin enemmän sinistä ja vihreää kun Lottiksella oli enemmän tuota vaaleanpunaista.
Lankana Novitan Wool, pipossa silmukoita tasan 100 ja puikot 3,5. Ohje tuon tähden virkkaamiseen löytyy täältä.

Hemmiksen solmupipo. Hemmis sai lahjaksi viime syksynä tällaisen. Siitä täällä lisää. Tietysti se jäi talven aikana pieneksi ja halusin samanlaisen isomman. Niinpä tilasin ystävältäni samanlaisen mutta isommassa koossa. Tykkään niin kovasti tuosta mallista. Suojaa hyvin niskaa ja korvia ja on niin söpö noine solmuineen. Päällinen helikopterijoustista ja vuorena raitatrikoo.

Lottiksellekin saman ystävän tekemä solmulakki. Lottis tykkää kissoista, niinpä sellaisen kuva piti saada myös lakkiin. Tämä on velouria ja tässä on reilu käänne niin että korvien kohdalla kangas on kaksinkerroin. Lottis tykkää tästä kovasti eikä juuri muita lakkeja haluakaan nyt pitää.
Jos joku ihastui näihin lakkeihin niin niitä ystäväni tekee tilauksesta.  Täältä löytyy hänen pienimuotoinen kauppansa. :-)

Villapipo Hemmiksellä. Sai olla nopee kuvatessa kun pipo meinas heti lähteä päästä. Tässä näkyy tuo tähti mainiosti.

Vähän toisesesta kulmasta vielä.
Asian vieresta, meillä on tänään ollut niin lämmin päivä että ulkona uskalsi olla ilman ulkovaatteita. Nämäkin kuvat on napattu ulkokuistilla ihan vain sisävaatteissa. Lunta toki on pihalla vielä vaikka kuinka...

Hemmiksen solmulakki. Tää on niin söpöinen.

Ihana hymy. :-)
Hyvin suojaa lakki päätä.

Lottiksen kissalakki. Toi kissa tuossa lakissa on kyllä kiva nappisilmineen.

Sivusta näyttää tältä.

27. huhtikuuta 2012

Konepäivittelyä

 Mun tämänhetkinen konekolmikko. Toivottavasti myös suht pysyvä. Nyt ei pitäis olla tarvetta vaihtaa ihan vähään aikaan.
Vaihteeksi postaus mun koneista kun tässä suht lyhyen ajan sisään mulle on rantautunut uus saumuri ja ompelukone. Saumuria oon katellu jo kauemman aikaa mutta ompelukoneen ostin vaikken ollut just aatellutkaan kun tuli just SE kone vähän käytettynä vastaan.

Saumuri on tuorein tulokas. Se on nyt asustanut mulla pari viikkoa. Mullahan on ollut käytössä sukulaisen parikymmentä vuotta vanha Bernette for Bernina Funlock 007D, vallan toimiva peli. Käytin lainakoneen huollossa ennen palauttamista omistajalleen ja sielläkin sanoivat ettei koneessa mitään vikaa ole ja ovat kuulema hyvin haluttua tavaraa myös käytettynä. Ainoo vika siinä oli ettei se ollut mun oma. :-) 
Berninan halusin itsellenikin ja jo pitemmän aikaa katsastelin sopivaa mallia. Kattelin ensin halvempaa mallia mutta päädyin lopulta malliin Bernina 1150mda. Satuin löytämään Sewing Worldista Englannista koneen sata puntaa normihintaa halvemmalla ja päädyin ostamaan sen. Kyseessä oli Demonstration model eli ilmeiseti näytillä ollut kappale joka myytiin halvemmalla. Kone pelittää oikein mainiosti ja tuo silppuastia tuossa edessä on aivan loistava keksintö. Langoituskin on helppoa ja kone kulkee paksumpienkin kohtien yli vaivatta. Hyvä peli siis.

Ompelukone jota mun ei alunperin pitänyt ostaa on Pfaffin Smarter C1100 Pro. Tätä konetta kuolasin kun ihmiset sitä facen Ompeluelämää-ryhmässä kilvan kehuivat. Ajattelin kuitenkin etten nyt olisi konetta hommaamassa vaan ehkä vaihtaisin entisen koneeni Pfaff select 3.0 sellaiseen malliin jossa olisi myös paininjalan puristuksen säätö. Se kun on ainoa ominaisuus jota olen tuossa vanhassa koneessani kaivannut. 
No... Tilaisuus tekee varkaan, eikun ostajan. :-D Tämä kone tuli myyntiin facen Kangashamstereissa ja heti iskin siihen silmäni. Hyvin vähän käytetyksi mainittu kone jolla oli kyllä aika kova hintapyynti. Kyselin koneen perään ja tein lopulta tarjouksen. Ehdin jo luovuttaa ja ajatella etten konetta ostakaan kun sain vastatarjouksen myyjältä joka miellytti  molempiä. Niinpä kone muutti meille. Myyjä ei kyllä yhtään liiotellut koneen melkein uudenveroisuutta. Loppujen lopuksi tein mielestäni oikein hyvät kaupat vaikka kyllä vähän jännitti tehdä yksityisen henkilön kanssa kauppaa suuresta summasta. Sain koneen kuitenkin postiennakolla eli ainakin varmasti sain koneen ennen kuin mun piti maksaa.
Koneessa ihanaa on tuo polvinostin. Se  on siis tuo rautatanko joka lähtee tuosta kyljestä ja koukkaa alas.Olen jo koukuttunut siihen ja polvi käy saumuroidessakin jotta paininjalka nousis. :-) Automaattilangoitinkin on kätevä. Se muuten löytyy myös tuosta saumurista. En ole osannut sellaista kaivata mutta onpas kyllä kätevä. 
Mun entinen Pfaffi oli mekaaninen kone joten digitaalisen koneen käyttö oli mulle uutta opeteltavaa. Alkuun sai päätä raapia että miten koneen saa edes suoraa ompelemaan mutta kyllä me nyt ollaan tultu jo tutuiksi. Ihan hullua että koneella voi ommella jopa ihan ilman poljintakin. :-D
Paljon on varmasti vielä opeteltavaa kun koristeompeleitakaan en vielä kovin paljoa ole käyttänyt. Aika mahtavasti tässä onkin ompeleita. Pitäis vaan osata käyttää niitä. On ompeleissa sellaisia oikein hyödyllisiäkin, parsintaommel ja napinläpiä vaikka millä mitalla, tietty automaattisia yksivaiheisia sellaisia. Helpottui napinläpien teko huomattavasti. Kirjaimiakin löytyy kahdenlaisia. Vois nimikoida noita vaatteita suht kätevästi.

Samrterissa on aika tehokkaat valot kuten kuvasta näkee. Valintanäyttö  näkyy tuossa oikealla ja sen alla on sitten nappuloita joista valinnan tehdään. Ne valintanapit näkyy kyllä paremin tuossa ylemmässä kuvassa.

Kolmantena on sitten tämä peitetikkikone Janome Coverpro 1000cpx. Tämänhän ostin alkuvuodesta. Tämänkin kanssa on saanut harjoitella mutta nyt yhteiselo sujuu jo enimmäkseen ongelmitta. Pitää vain malttaa tehdä koeajo aina ennen ompelua että säädöt on varmasti kohdallaan ja katsoa että paininjalan puristus on sopivalla. Varsinkin kaitaleenkääntäjää käytettäessä. Tämäkin kone on kelpo peli enkä antais enää pois. :-)
Jospa näillä koneilla nyt sitten pärjäis hyvin pitkälle tulevaisuuteen. En ainakaan millään keksi mitä sellaista vielä voisin tarvita mitä ei näissä koneissa olisi. Ehkä ne teollisuuskoneet olis sitten se seuraava askel. Taitaapa olla että se on vielä kaukana. :-)