14. lokakuuta 2010

Kukkuu sanoo herra Huu!

Pöllöjäpä tietenkin! Minähän jo kertaalleen kudoin pöllölapaset ja sain aikaan liian pienet. Nyt tein toiset isommilla puikoilla ja kaveriksi vielä pipon.

Tässäpä koko setti. Lapaset samaisen ohjeen mukaan kuin edellisetkin. Lankana Novitan Isoveli, puikot nro 6. Nyt tuli juuri hyvät omaan käteen. Pipon ohje omasta päästä. Novitan sivuilta kävin kurkkaamassa silmukkamäärän ja aloin kutomaan. Silmukoita 96, resoria alareunassa jonkun matkaa ja sitten nurjaa loppupipo. Pöllökuviot tein joka puikon keskelle. Kaventamaan aloin kun päälaki enää näkyi, kavensin  joka puikon keskeltä ja lopussa epämääräisen verran ja vedin  loppujen silmukoiden läpi langan kun alkoi tuntua siltä että korkeus riittää. Oikein tieteellistä kutomista siis :-D Ai juu, pöllöjen silminä muovihelmet.

Pipo passaa päähän ihan mukavasti. Peittää korvatkin kivasti. Saa nähdä  miten pitää tuulta kun on isoilla puikoilla tehty. Hauska oli yrittää saada edes kohtuullisia kuvia yksikseen itseä kuvatessa. Miljoona kuvaa sain poistaa ennenkuin alkoi osumaan kohdalleen. :-)
Ah ja niin ihanat lapaset. Tämä setti taitaa tulla kovaan käyttöön. Nythän tuo lapaskeli jo alkoikin. Tietty pitäis vielä kaulahuivi kutoa niin olis samaa sarjaa kaikki asusteet.... No katsotaan jos innostun...

10. lokakuuta 2010

Messuilua ja pipa

Käväisinpä sitten käsityömessuilla Oulussa. Kaikenlaista kivaa oli tarjolla, vähemmän kuitenkin ompelutarviketta. Lankapuolta ja korua ja valmista vaatetta enemmänkin. Ihmisiäkin riitti mukavasti. Kiva reissu ja meni vallan mainiosti vaikka Lottiksen kanssa oltiin kaksin liikenteessä. Kerran vain Lottis meinas mennä hukkaan kun sekunniksi katseeni käänsin. Puoltoistavuotias pääsee jo lujaa. :-)
Tämmöistä tarttui mukaan. Kuvasta kyllä puuttuu pussillinen nahkatilkkuja kun Lottis ehti sen jonnekin hukkaan viedä kuvauksen ajaksi ja pari muutakin juttua jotka ei aiheeseen liity. Tässäpä tärkeimmät.

Tämä läjä KoolAidia lukuunottamatta Peekaalta, jossa oli kyllä vallan mainio palvelu ja ihania ompelutarvikkeita. Kyseessä on tilkkuilukauppa mutta kylläpä sieltä vaateompelijallekin löytyy. Sienikangas ja pallokangas oli vaan niin ihania että ne huusi päästä mun kassiini. Taustan nukkekangas on myös sieltä. Siitä taitaa pukinkonttiin syntyä nukkeja. Neljää erilaista koristenauhaakin ostin 1€/metri ja pari rullaa lanka. Niin ja tuon kangasleikkurin. Alustaa mulla ei vaan sille oo ja tuolla oli niin pieniä alustoja että jätin ostamatta. Pääseepä kokeilemaan tuotakin kun olen kuullut kehuja leikkurin kätevyydestä.

Muutama vyyhti lankaa, 100% villaa kaikki. Oranssivihreä on ihanan paksua kierrettyä lankaa Määkylän puodista, kaksi muuta kerää Vanhalan lammastilan villaa. 

 Tässä vielä tuosta nukkekankaasta parempi kuva. Kankaanpalassa on neljä erilaista nukkea eläimineen. Aivan ihana! Muistattekos itse omistaneenne tällaisen nuken?

Lottis sai tuon korumallina toimivan viherpeipon. :-D Se visertääkin.  Aanmaalta koruja sai kympillä kolme niin ostin itselleni ja Lillille ja Leepertille. Mulle on toi heppa, tähti Leepertille ja ovaali Lillille. Ovat Fimo massaa. Ostin myös tuota nauhaa irtona niin vois itsekin tehtailla vastaavia  Cernit-massasta.

Sitten pikaompeluksena pipo Lillille. (Lyhensin mä yhdet housutkin mutta en niistä viittiny kuvaa ottaa.) Oli kadottanut jonnekin piponsa niin tekaisin pikaisesti uuden jämäpalasta. Jospa se toinenkin pipo vielä jostain löytyy. Koristeeksi tuollainen kukka vanhoista risoista samettihousuista. Oli niin sopivan väristä.

Tuli tuollainen vähän lörppä. Lilli tykkää ja se on pääasia. :-)

8. lokakuuta 2010

Niitä peittoja :-)

Nuppupeittoja tietenkin! Näitähän on jo monissa blogeissa nähty mitä ihanampina versioina. Nyt sain minäkin omani valmiiksi. Alkuviikosta jo aloittelin mutta nyt vasta sain valmiiksi. Minä en oo koskaan tilkkutöitä tehnyt enkä näihinkään alkanut sitä harjoittelemaan. Ei-tilkkuiset ovat siis nämä mun tekeleeni. Etupuoli kierrätyspuuvillaa (vihreää pallokangasta lukuunottamatta) ja takaosa fleeceä. On pesty ja silitetty. Kokoa peitoilla noin 50 cm kanttiinsa.

Kirahvipeitto. 
Kuva vähän huonosti erottuu. (Miksi nää mun kuvat on nykyään aina tollaisia hailakoita, höh) Klikatkaa kuvaa niin näkyy paremmin :-) Aplikoin pohjakankaalle ruohomättäälle kirahvin. Tuo keltakukkainen kangas on minusta niin näyttänyt kirahvilta ja tähän sitten testasin. Kirahville on tiheällä siksakilla tehty harja, hännänpää ja kaviot (vai sorkatko ne oikeesti olis?). Koska taustakangas oli oranssisävyistä kuten kirahvikin, laitoin sen taakse tollaisen pinkkisävyisen kankaan. Tikkasin vielä peiton läpi kuvion ympäri.

Apilapeitto.
Peiton apila fleeceä, samaa kuin tausta peitossa. Suoralla tikillä vain hurautin kiinni, fleecehän ei purkaudu. Aioin ensin tehdä neliapilan mutta paremmin sai tuon kolmilehtisen sopimaan tuohon peittoon, sai apilalle varrenkin. Tein tikkaukset apilan lehtiin koko peiton läpi.

Peiton huolittelun päätin tehdä niin että etupuolellekin tuli tuota fleeceä. Ompelin fleecesuikaleet peiton reunaan päällipuolelta kiinni ja sitten vähän matkan päästä toisen tikin ihan vapaalla kiemurtelevalla ompeleella niin että puuvillakin kiinnittyi. Saksilla leikkelin sitten ylimääräiset pois. Tuli ohut ja pehmeä reuna.

6. lokakuuta 2010

Onnistunutta ja epäonnistunutta


Itellenikin jotain. Hautajaisiin piti saada vaatetta ja kun enemmän ahdisti ajatus kaupoissa kiertämisestä kuin ompelemisesta niin ompelin itselleni vaatteet. Tosin paidat epäonnistui mutta mustasta mekosta tuli ihan jees. Ekassa kuvassa mekko päällimmäisena. Siinä jujuna nuo laskokset ja hihat. Kyseessä uusimman Ottobre Womanin Lana-neulemekko, jonka tosin toteutin muusta kuin neuleesta.

Epäonnenpaitoja. Kaava on ihan kiva mutta mun rintavarustukselle ei vaan sopiva. Tuo vaakasauma tulee rintojen kohdalle vaikka sen pitäisi tulla alle ja näyttää hölmöltä. Aluspaitana nämä ehkä kuitenkin menee. Kaavana samaisesta Ottobre Womanista (5/10) Susie jerseytoppi, koko 42. Kankaat Eurokankaasta, kukkainen palalaarista. Ottobren blogiin piti tulla tästä paidasta muunnos ja ohjeet  isompirintaiselle mutta kun sitä ei alkanut kuulumaan eikä sähköpostiinikaan vastattu niin otin riskin ja kokeilin tällaisenaan.

Hihat oli monimutkaiset. Piti laittaa Framilonia ja sitten  venyttää ja kaitaleella huolitella. Itse olisin varmaan tehnyt vähän erilailla mutta seurasin tällä kertaa ohjetta ihan prikulleen.

Tässä kokonaisuudessaan tuo mekko. Kangas on sellaista vähän paksumpaa sekoitekangasta, kivan pehmeää, Eurokankaasta tämäkin. Ja kokona tässäkin 42.  Musta on värinä kyllä haasteellinen kuvattava. Ei näy yhtään nuo yksityiskohdat.

Päällä tuo mekko on ihan mukava. Vähän kyllä näyttää mummomaiselta ainakin tuossa kuvassa. Rintojen kohdalla näkyy tuo aluspaidan sauma. Se mua häiritsi kovasti ja loppujen lopuksi kävin ostamassa eri paidan tuon mekon alle kun ompeluaika loppui kesken.

Ärsyttävä sauma, ei voi mitään. Muuten tosiaan malli on ihan kiva.

Takaakin näyttää ihan hyvältä. Ehkäpä muokkaan kaavaa itse sopivammaksi ja kokeilen uudestaan.

Lopuksi vielä lupaamani kuva tästä. Päädyin kuitenkin laittamaan veneen päälle vain tarkoin valikoidun kimpun. Lopputuloksesta tuli kaunis ja pappani näköinen. Nauhakin on kokonaisuuteen sointuva. Kuvasta ei varmaan hyvin erotu mutta se on väriltään sellainen kultaan vivahtava vihreä.

30. syyskuuta 2010

Tummaa veluuria

Veluuria pukkaa. Nämä on hautajaisvaatteiksi, siksi tummat värit. Velourit kestovaippakaupasta kun siellä oli tarjouksessa.

Eli siis Lillille ja Leepertille paidat, nämä housut on näille parina. Lottikselle sitten paita ja tunika. Halusin jotain muuta kuin perusmustaa ja valikoin nämä hillityt värit. Lapsillahan ei niin pakko ole hautajaisissakaan ihan mustissa olla.

Lillin paidan kaava Ottobrestä 6/2007, Rebecka-raglanpaita. Tai siis aihio on se mutta muokkasin kaavaa, ensinnäkin levensin sitä reilusti. Kangasta oli tasan metri ja hihojen pituudesta jouduin tinkimään. Lisäsin nuo hörselöt helmaan ja hihansuihin kankaan jämäpaloista. Sain niin vähän lisäpituutta ja Lilli tykkää. :-) Pääntiellä on kujassa kuminauha. Kangas tuli käytettyä tähän kyllä hyvin tarkasti. 

Leepertin paita on ihan peruspaidan kaavalla Ottobrestä 4/2004. Taisi olla ihan vain T-paita-nimellä. Paidan etukappaleen tein kolmesta eri väristä ettei ole niin tylsä. Takakappale on tuota petroolinväristä. Hihansuihin ja pääntielle resorit. Kaava oli reilu joten otin olkapäistä sisään vielä ompelun lomassa. 

Lottiksen setti lopuksi. Halusin raglanhihaisen niinkuin Lillillekin ja Ottobressä 4/2010 oli Papana-paidan kaava. Siitä lähdin liikkeelle ja muokkasin tunikaksi. Alkuperäistä kaavaa on aika vähän jäljellä. Levensin helmaa, lisäsin hörselön, muutin pääntien kujalliseksi ja laitoin sinne kuminauhan, hihoja pidensin ja niidenkin suihin laitoin kuminauhan. Tuli kiva. Eteen aplikoin pari syksyistä sientä. Ekan kerran käytin oikein tukikangasta aplikoinnin alla ja olen ollut tyhmä kun en laiskuuksissani aiemmin ole sitä käyttänyt. Niin siistiä jälkeä tuli!
Housujen kaava on samaisesta lehdestä 4/2010, Rusakko-housut, koko 86. Nämä on ihan kaavan ja ohjeen mukaan tehty. Ainoastaan lisäsin pienet sieniaplikaatiot lahkeensivujen somistekappaleisiin. 

Tuossa alla vielä tuo aplikaatio, jostain syystä nuo aplikaatiot ei erotu noista ylemmistä kuvista. Housuissa on tuollainen vihreä pienempi sieni niinkuin tuossa Tunikassakin.

Meirän lapsoset uusissa vetimissään. Huomatkaa Lottiksen komeet kengät, maksoivat 50 senttiä kirpparilla, oikeen kiiltonahkaiset.

Leepertille paita sopii mukavasti ja tykkää lopputuloksesta. Lupasin kyllä että paitaa voidaan piristää jollain kivalla kuvalla hautajaisten jälkeen mutta katsotaan nyt.

Lilli prinsessa oli ihan myyty tälle paidalle. Kumma raita näkyy kuvassa jota ei kyllä livenä näy. Omituista...

Lottis ei ollut kuvaustuulella, olisi vaan halunnut juosta pitkin pihaa. Tää ehkä paras kuva...

Enimmäkseen tuli vaan tämmösiä kuvia.
Ja tietty juhlavaatteilla pitää alkaa vesiämpäreillä kokkaamaan :-)

26. syyskuuta 2010

Risua ja sammalta

Vaihteeksi jotain ihan muuta käsityörintamalta. Tämä on kyllä vielä keskeneräinen mutta esitellään nyt jo. Laitan kuvan sitten valmiistakin tekeleestä. Tästä tulee "isona" kukkalaite rakkaan pappani (ja lasten isopapan) hautajaisiin ensi viikonlopuksi. Hän arvosti itsetehtyä kovasti eikä kukkalaitettakaan siten voinut valmiina ostaa. Tähän tulee lisäksi vielä koristeita luonnosta ja ostokukkiakin. 

Risutekele yrittää esittää venettä sillä pappani oli kalamies melkein koko ikänsä. Tämä on muuten ensimmäinen risutekeleeni vaikka tarkoitus on ollut jo kauan kokeilla risuilua. Tein rautalankaa apuna käyttäen suunnilleen tasapaksuja risupötköjä jotka liitin päistään yhteen rungoksi. Ensin yhdistin neljä pötköä, veneen reunoiksi kaksi ja pohjalle kaksi ja yhdistin ne päistään. Sitten tein lisää pötköjä jotka asettelin rungon rakoihin niin että sain kiinteän rakenteen ja kiinnitin rautalangalla kiinni. Sitten muotoilin risujen päät kokaksi ja peräksi.  Kuvassa näkyy kuinka kokka on tavallaan kaksiosainen, alempaa tulee runko-osan risut ja ylempänä on loput risuista. Yhdistin ne sitten vain yhdeksi osaksi.

Kuvaa vielä ylhäältäpäin. Pituuta veneellä on suunnilleen vajaa metri ja leveyttä parikymmentä senttiä. Veneen keskellä on sammalta lähimetsästä. Kokeilin siihen pohjaksi kanervanoksia ja katajaakin mutta niillä tuli aika levoton lopputulos. Näin vene pääsee oikeuksiinsa eikä sammal vie liikaa huomiota itse veneeltä. Vielä pitää miettiä miten tuohon kukat ja muut koristeet asettelee. Ihan  hyvä pohja niille tästä ainakin tuli.

25. syyskuuta 2010

Simpukka- ja kierrätyshousut

Parit housut isommille lapsille. Mustat on kierrätystä parhaimmillaan, minun vanhoista samettihousuista tehdyt. Siniset housut Eurokankaan ihanan värisestä tarjoussametista, hintaa kankaalle oli huimat 3,90 € metri!

Mustat housut on Leepertille ja siniset Lillille. Hyödynsin mustat housut mahdollisimman hyvin uudestaan. Takataskut purin pois ja siirsin eri kohtaan ja sepalus ja vyötärönauhakin on vanhoista housuista. Hieman ajatustyötä vaati sepaluksen uudelleenasennus. Tikkasin sen tuohon housun etumukseen päällitikkauksena ja toimiva tuli ja ihan siistikin. Ainakin mustissa housuissa toimii hyvin. Kiinnitykseksi kam-nepit farkkunapin sijaan. (Minäkö muka tykkään napsutella neppejä joka paikkaan. :-D) Ai juu ja kaavaana on Hoikan pojan housut Ottobrestä 4/07. Aivan täydellinen kaava hoikalle Leepertille. Leikkelin housut halki keskeltä ja sisäsauman auki ja sommittelin kaavan siihen kohdalleen. Sopivasti jäi kuluneet kohdat pois.
Lillin housut on samalla kaavalla kuin nämä. Kangas oli normaalia kapeampaa ja juuri ja juuri sai housut tehtyä kun piti pituus kaksi kertaa kankaasta saada. Vielä sitä jäi pala että Lottikselle siitä jotain saa tehtyä. Kavensin vain vähän lahkeita ja laitoin niihin tuollaiset taskut etupuolelle Lillin toiveen mukaisesti. Näyttävät minusta ihan simpukoilta joten olkoon sitten simpukkahousut. Taskujen yläreunassa on kuminauha että ovat mukavat käytössä.

Tässäpä housut jalassa. Sopivat ovat molemmille. Nuo simpukkataskut on minusta vähän hassusti mutta kun Lilli kerran tykkää niin olkoot sitten siinä.

22. syyskuuta 2010

Takkikaava

Muistinpas että en muistanut. Siis laittaa takista leikkausvaiheessa kuvia. Sani näitä pyysi että hahmottaa paremmin takin mallin. Kyseessä siis kahdesta kappaleesta ommeltu takki, hupusta ja takkiosasta. Alunperin -77 vuoden käsityölehdestä. Tässä jo muokattuna mutta periaate on sama. Tässäpä pari kuvaa.

Tältä kaava näyttää. Kangas on taitteella. Vasemmassa reunassa takahelma, oikeassa etuhelma. Hiha tuossa välissä. Kaula-aukko näkyy tuossa keskellä. 

Kangas leikattuna. Keskietusauma leikataan taitteelta halki. Siinä on nyt takki levitettynä. Ei muuta kuin etu- ja takaosat vastakkain ja ompelemaan.
Tässä vielä kuva hupusta. Kaava on oikeesti yksiosainen, mun piti vaan tehdä kahdesta osasta kun ei kangas riittäny yksiosaisena tekemään. Keskellä siis päälaki, alareunassa hupun etureuna ja yläreunassa takasauma. Sivuilla on hupun pääntielle tulevat reunat. 

Toivottavasti tämä selkeytti takin kaavaperiaatetta. Kokeilkaapa tekin ommella vastaava takki. Helppo ja nopea! :-)

21. syyskuuta 2010

Takki numero kaksi

Jatkokehittelyä tähän takkiin. Pidensin hihoja ja helmaa reilusti, samoin huppua suurensin. Muutin takin helmaa myös enemmän A-linjaiseksi. Lopputulos on aivan ihana vaikka itse sanonkin. 

Takin päällikangas tukevaa puuvillaa, pöytäliina (kait) entisessä elämässsään. Erittäin hyväkuntoinen ja kuvio  takissa on hieno. Vuorina pehmeää vähän harvaa verhokangasta, värin perusteella valitsin. Kantattu oranssilla puuvillakaitaleella. Kankaat siis kaikki kierrätyskamaa. Kiinnityksenä nepit. Mietin isoja nappeja mutta halusin sitten kuitenkin huomaamattomamman kiinnityksen ettei se vie huomiota kuviolta. (Ja kun mulla sattui olemaan neppejä muttei sopivia nappeja...)
Huomaatteko muuten mokan takissa? Hoksasin kun neppejä laitoin takkiin kiinni että taskut onkin väärään suuntaan kallellaan. Vähän aikaa piti miettiä puranko mutta kun ajattelin miten iso työ siinä olis kun kaikki on jo tikattu paikalleen niin annoin olla. Lisäksi kun kokeilin takkia Lottikselle ei tuo lapsus hirveesti haittaa kuitenkaan käyttöä ja enemmän koristeenahan nuo taskut onkin... Seli seli... No ensi kerralla viisaampi.

Takaapäin kankaan kuvio erottuu paremmin. Tosi kiva, eikös.

Neitillä on kyllä kunnon ilme ja poseeraa kuin ammattilainen :-) Hihat on nyt sopivan reilun pitkät ja takin helma melkein polviin. Tykkään tykkään.

Huppu pysyy kivasti pystyssä vahvan puuvillakankaan ansioista. Punahilkkamainen. Kuva on vähän tärähtänyt kun neiti ehti heilua.

Saisiko olla kukkanen?