10. kesäkuuta 2011

Kantoponcho


Mikäs muu sopii näin helleaikaan paremmin kun villasta kudottu kantoponcho! Meinasi tulla aika hyvä hiki tuossa sovituskuvia ottaessa kuvattavalle. No onneksi viileämpääkin säätä varmasti on tulossa ennen pitkää. 
Tämän hurjan ison urakan saattamiseen alusta loppuun meni noin kaksi kuukautta. Valmiiksi kuitenkin sain jo hyvissä ajoin ennen Helmerin syntymää ja olen kyllä ylpeä tästä aikaansaannoksesta. Yllätin itsenikin saamalla tämän valmiiksi. Isoja neuletöitä kun olen vältellyt kyllästymisen pelossa. :-)

Kantoponchosta aloin haaveilemaan jo talvella ja mietiskelin miten sellaisen toteuttaisin. Löysin sitten Ravelrystä ohjeen joka alkoi kovasti kiinnostaa. Ohje on nimeltään Babywearer ja löytyy tosiaan Ravelrystä tuolla nimellä hakemalla. Ajatuksen piti vain marinoitua hetken aikaa kun noin ison työn neulominen kesken jäämisen pelossa tosiaan hirvitti. Ostin kuitenkin ohjeen. Se oli tietysti englanninkielinen ja kun aloin olla varma että ymmärsin tekotavan lompsin lankakauppaan lankaa hakemaan. Lankana tässä on Dropsin Nepal, paksu täysvillainen lanka jota sai kutoa isoilla viiden puikoilla. Langat kävin ostamassa Lumoavasta Langasta. Ostin erivärisiä mielestäni yhteensointuvia keriä läjän ja kudoin yksi kerä kerrallaan aina loppuun ja vaihdoin sattumanvaraisesti väriä. Ilman mitään logiikkaa neulottua siis värien osalta. :-) Lankaa taisi mennä 18 kerää, yhdessä kerässä on aina 50 grammaa lankaa.

Koko työ on neulottu pyöröpuikoilla alkaen pääntieltä ja edeten alaspäin lisäten silmukoita sivuissa. Tykkään pyöröpuikoista. Tässä työssä vaan kun tuota kokoa oli jo mukavasti niin loppuvaiheessa koko työn kuljettaminen mukana oli vähän työlästä.
Tässä näkyykin tuon yläosan lisäyksiä. Olalle asti niitä tehtiin tiheämmässä, siitä alaspäin harvemmassa.

Tässä ponchon "vauvaosa". Ylhäällä on luukku peittämässä vauvalle tarkoitettua päänreikää niin voi käyttää ilman vauvaakin. Lisäyksin ja kavennuksin muotoiltiin vauvaa varten tuohon etumukseen tuollaista pussimaista osaa..
Tässä luukku auki. Aukko tehtiin päättelemällä tietty määrä silmukoita ja seuraavalla kierroksella sitten lisättiin vastaava määrä. Läppä neulottiin ihan lopuksi. Neuloin sen ainaoikein niin läppä ei rullaudu.
Näyttää ihan kuin tuossa olisi silmät ja suu. :-D

Tässä alaosasta lähikuvaa. Kun kutomus oli edennyt noin suunnilleen ranteeseen alettiin kaventaa ja neulottiin nuo alareunat edestakaisneuleena loppuun. Jäi ikäänkuin tuollaisen reunat käsiä varten tuohon sivuun.
Meinaa väkisellä tuo alareuna rullautua vaikka käytin neuletta jo silitysraudan allakin kostean pyyhkeen kera ja koitin suoristaa. Vissiin pitäis pingottaa että sen saisi suoraksi. Taitaa jäädä tekemättä kun ei tuo rullautuminen minua niin paljon haittaa..... ;-)

Siinä se sitten on itteni päällä. Tyylikästä kun kuvassa näkyy pätkä kietaisuhametta ja umpivillainen poncho yläosana. :-D
Pikkasen reilun pitkä tuosta tuli kun menee tuo sivu ranteen alapuolelle. Vissiin joustaa tuo neule sen verran että vaikka mitojen mukaan pitäisi olle just siihen ranteeseen niin venyy kuitenkin alemmas.
Iso massu sulautuu mukavasti tuohon vauvaosaan ponchossa. Aika kivan raitainen tuosta tuli. Langanpäitä saikin sitten muuten hetken päätellä kun työ oli muuten valmis.

Takakuvaa vielä. 

Ja pitihän joku laittaa tuonne Helmerin tilalle poseeraamaan. Tällä kertaa s on kyllä eri nalle. :-)
Kätevän oloiselta kyllä vaikuttaa. Helppo lähteä vaikkapa iltakävelylle vaavin kanssa kun vetää vain ponchon molempien päälle. Taitaa olle että kuitenkin pitää vielä sitten syksymmällä tehdä sellainen takin päälle laitettava kantosuojakin tämän lisäksi. Pitääpä koittaa muistaa laittaa ihan oikeassakin käytössä sitten kuvia ponchosta kunhan Helmeri maailmaan suvaitsee saapua ja kelit vähän viilenee.

Pöksyjä ja potkareita


Tämän läjän sain ommeltua eilen illalla loppuun. Nepit vai jäi puuttumaan potkareista ja ne tuossa juuri naputtelin paikalleen.
Läjässä siis parit potkarit ja neljät pöksyt. 

Näihin kokeilin Nunnu-trikoohousujen kaavaa Ottobrestä 1/09. Kokona 56. Tosin kumpiinkin pöksyihin jouduin vähän soveltamaan että koko vähän kyllä heittää. Näissä on hauska tuo haaraosa kun siinä on tuo kiilaosa keskellä. Luulisi isommankin kestovaipan sopivan. 
Mustasävyiset on Eurokankaan joustofroteeta, ruskea-violetit trikoota. Mustiin laitoin nuo resorit niin lahkeensuihin kuin vyötäröllekin kun kangasta oli niin vähän. Vyötäröresorin sisässä on vielä kuminauha. Ruskea-violeteissa tein mokan vyötärökuminauhan kanssa ja jouduin leikkaamaan saumurilla kiinni surauttamani kuminauhan irti kun tuli liian löysä. Ompelin sitten uuden tilalle. Nyt näyttääkin että noista ruskeista tuli pienemmät vaikka kangasta oli himpun liian vähän noihin joustofroteisiin.

Parit pöksyt Hupsis-housujen kaavalla. Samasta lehdestä ovat kuin nuo toisetkin. Kokona vain 62. Tähtiset on veluoria Metsolan ystävämyynnistä, apilaiset samasta putiikista kakkoslaatuista apilaa. Ihanat vähän lökärit pökät.

Resoreina raitaisaa sellaista Hanhelista. Apilaisissa on resori näyttää ruskearaitaiselta mutta on oikeasti luumu, eli sellainen violetti. Hyvin menee ruskean kanssa kyllä. Punavalkoinen resori on aika kovaa ja vähän joustavaa. Hieman ehkä pettymys. Sopii kuitenkin hyvin tähtikankaan kanssa.

Pöksyissä kaikissa Kettuliinit takana. Tietää isukkikin miten päin pukea. :-)

Sitten nämä potkarit. Tykkään potkuhousuistakin kovasti niinkuin niistä kietaisunutuistakin. Ne ikäänkuin kuuluu vauvan asuvalikoimaan. :-)
Molemmat Metsolan ihanaa ruutujoustista ihanissa väreissä sinappi ja vihreä ja samoissa sävyissä myös resorit. Niin retroa että! 
Kaava näihin samasta Lasten Vaatteita-kirjasta kuin kietaisunututkin. Kokona taas 68 ilman saumanvaroja, paitsi että noihin resorikohtiin jätin saumanvarat. Reilulta vaikuttaa näin yhtäkkiä tuo koko. Ei varmaan ihan heti kyllä mene vaaville päälle.

Näihin väsäsin vähän ekstraa. Käytin siis potkareissa ristiin aina tuota toista väriä yksityiskohdissa niin että resoritkin on aina sitä toista väriä.. 
vihreät potkarit saivat koristuksekseen yksinkertaisen nallen. Silmät ja nenä on kam-nepit, naaraspuoliset etteivät paina. Samat nepit myös olkaimissa. 

Sinapinvärisiin potkareihin hyppäsi sitten vihreä omppu. Kantana pätkä koristenauhaa.
Resorihuolittelu yläosaan tehtiin kirjan ohjeen mukaan. Kaksinkertainen resori ommeltiin yläosan reunoihin, sitten olkainten päät yhteen nurjalta ja käännettiin kolmioksi oikein päin. Aika kivat tuollaiset leveät reunukset tuli tuolla tyylillä.

Käytin näissä pikkuosissakin ristiin kankaita. Jalkapohjat ja tuo peppukiila on aina toisenvärisestä kankaasta. Hauskat minusta. :-)

Kettuliinit komeilee näissä takana niskassa. 
En sitten sanut näitä nallen päälle laitettua kun nuo kesälomalaiset nauttii pitkistä aamuista enkä viitsinyt mennä huoneesta nallea rymyämään. Saatte kuvitella ne käytössä. :-)

9. kesäkuuta 2011

Nuttupino

Minä pidän kietaisunutuista. Ne on vaan niin ihania pienellä vauvalla ja käytännöllisiäkin ainakin kestovaippailevalla pikkuisella, varsinkin jos käytössä on villavaippahousut. Eivät nimittäin paina haaruksista niinkuin bodyt ja villahousut toimivat näin paremmin. Niitä piti pino siis ommella kun harvemmin näitä tulee vastaan kirppareillakaan. Nykyään taidetaan käyttää melkolailla vain bodyjä ja nämä kietaisupaidat on useimmille antiikkia.
Kaavan näihin nappasin vanhasta lastenvaatekirjasta Lasten vaatteita, tekijöinä Maiju Isola ja Marja-Liisa Niemisalo. Tuosta kirjasta olenkin jo aiemmin ommellut montakin juttua Lottikselle. Nyt Helmerikin saa omansa. Tarkoitus on ommella vielä parit potkuhousut tästä samaisesta kirjasta.
Kirjassa pienin nutun koko oli 68. Sen mukaan tein, tosin ilman saumanvaroja että tulee vähän pienemmät. Tämän kirjan koot on kyllä olleet pienehköjä että saa nähdä miten pian nämä nutut on sopivat. Vähän isoilta ainakin vastasyntyneelle näyttävät.

Kaksi nuttua syntyi trikoosta. Kummatkin on napakkaa singletrikoota. Kankaat jämäpaloja tuolta kangasläjän kätköistä. Nauhat tein samaisesta kankaasta kuin nuttukin.
Tuosta raitaisesta tuli jotenkin tosi kiva. En tiedä miksi mutta ihastuin tuohon  ihan täysin. Kettuliinitkin komeilee sivusauman vieressä.
Kolme nuttua on joustofroteeta. Näissä nauhat on resorisuikaleita. Aurinko haalistaa kuvaa, oikeasti vihreä on oikein kirkas sellainen ja tuo keltaisen näköinen sellainen oikein retro sinapin sävy.
Hoksaattekos että osa nutuista aukeaa eri suuntaan. Ihan tarkoituksella ajattelin kokeilla toiseenkin suuntaan aukeavaa nuttua. Yleensä kun kietaisupaita aukeaa oikealta jostain syystä. Kokeillaan miltä tuntuu käytössä tuo vasemmalta aukeava.

Tässä lähikuvaa kaitalehuolittelusta ja noista kiinnitysnauhoista. Näkyypä tuo hihansuiden huolittelukin. En halunnut näihin paitoihin mitään ekstraa. Nämä on minusta kovin kauniita ihan vain yksinkertaisina.
Hihansuut huolittelin kaksinkertaisella kaitaleella nuttukankaasta resorityyliin. Siisti ja nopea huolittelu.
Nauhat ovat trikoisissa samaa kangasta kuin nuttukin, joustofroteisissa nauhoina toimivat resorista leikatut suikaleet. Leikkasin nauhat langansuuntaan ja ompelin sauman väliin. Näin näiden pitäisi ihan hyvin kestää ja toimia tehtävässään.
Kaitalehuolittelu on kolminkertainen. Saumurilla surautin kaitaleen oikeat puolet vastakkain ja käänsin loppukaitaleen nurjalle ja ompelin kiinni. Froteisissa nutuissa ompelin ihan vain suoralla ompeleella kaitaleen ja nutun sauman päältä huomaamattomasti. Ommel kun katoaa tuonne froteen nukan sekaan. Trikoonutuissa ompelin näkyvästi siksakilla kaitaleen vierestä nutun puolelta. Tykkään kun reunakaitale on koskematon ja ommel siinä nutun puolella. Vaikka sitten joku kiva koristeommel.

Mallin puuttuessa herra Nalle sai toimia Helmerin tuuraajana. 
Saa nähdä änkeänkö minä tuon nallen sitten niihin potkuhousuihinkin jotka ajattelin huomenna surauttaa. :-D

8. kesäkuuta 2011

Huh hellettä ja hoitopiste

Voi mikä ihana kesä! Miten tässä malttaa mitään ommella urakalla kun ulkona houkuttelee helle. Katsokaa nyt kuinka Lottis nauttii kesästä uima-altaanaan iso laastipalju. :-)

Ja isommille on sitten vähän isompi allaskin. :-)

Eilispäivä meni vähän hunningolle ompelusten osalta. Mulla oli hiustenleikkuu ja käväistiin siinä sitten muuallakin, niinkuin kirpparilla löytöjä tekemässä. Sain mä kuitenkin Vauvaviikon aiheeseen liittyenkin asioita eteenpäin vietyä. Piirtelin ison läjän kaavoja ja leikkelin osan kankaistakin. Illalla kudoin Helmerin nuttua hyvän pätkän ja sekin on jo yli puolivälissä. En siis eilen saanut mitään valmiiksi asti mutta eteenpäin kuitenkin.

Ja koska nytkään ei ole mitään valmiina esiteltäväksi esittelen teille kaikille meidän hoitopöydän/pisteen.

Hoitopiste sijaitsee meillä kodinhoitohuoneessa. Seinän takana on meidän makkari eli sieltäkään ei pitkä matka hoitopisteelle vaikkapa keskellä yötä ole. Tällaisena hoitopiste palveli myös Lottiksen vauva-aikana. Ihan uusi juttu tämä ei siis ole. Hyväksi ja toimivaksi todettu systeemi. 
Nikkaroimme tuollaisen siirrettävän hoitoalustan puusta ja minä verhoilin sen vanhalla käyttöä vailla olevalla kerniliinalla vahinkojen varalta. Tämä sama alusta oli käytössä jo isompien lasten aikaan, tosin eri paikassa ja eri muodossa. Tähän sitä vain vähän muunnettiin jotta saatiin se tuohon pesukoneen päälle sopivaksi.
Seinällä roikkuu pikkulokerikko jonka myös jo Lottiksen vauva-aikaa varten tein. Kangas on jotain kirpparilta löytynyttä puuvillaverhoa. Pussikossa on takana pahvi vahvikkeena. Sen saa sieltä kätevästi poiskin pesua varten. Pussikon lokeroissa on sitten kaikenlaista pientä tarpeellista tavaraa joiden on hyvä olla lähietäisyydellä.
Pyyhkeet roikkuu pussikon kanssa samassa naulakossa. Toinen niistä on pyllypyyhe, toinen kasvo/käsipyyhe.

Kurkataanpa vielä pisteen yläpuolella olevaan kaappiin. Sieltä löytyvät tietenkin vaipat! Kaappiin ovat jo muuttaneet pikkuruiset vauvanvaipat. Lottiksen vaipat ovat saaneet muuttaa Nalle Puh-laatikkoon olohuoneen puolelle. :-)
Alla on askartelemani avohylly, jolla sijaitsevat villavaippahousut ja pul-kuoret sekä muun muassa vaippapussit.
Kaapissa alimmalla hyllyllä ovat vaippaharsot ja sisävaippoja. Keskihyllyllä taskuvaippoja ja varapyyhkeet. Parit alkuun liian isot villahousutkin ovat sinne näköjään eksyneet. Ylähyllyllä on sitten nauhavaippoja ja muutamia muita vähän reiluja vaippoja ihan pienelle.  
Kestovaippailuasiaan omaan tyyliini voisinkin palata ihan omassa postauksessaan tarkemmin tässä viikon aikana. Saatte tutustua minun tapaani kestovaippailla. Tiedä vaikka se innostaisi muitakin kestovaippailuun. Minusta kun se on niin kivaa! :-D

Vaippaaiheeseen vielä liittyen nappasin kuvan likavaippakorista joka sijaitsee kodinhoitohuoneen toisessa nurkassa. Olennainen osa hoitopisteen lähettyvillä kestovaippoja käyttävälle ja minulle ainakin aiheutti päänvaivaa likavaippojen säilytys kestoilun alkutaipaleella. 
Meillä likaiset vaipat  on ihan vain ilmavassa korissa joka on vuorattu jättityynyliinalla. Hengittää eikä juurikaan haise. Yövaipat saattaa joskus vähän pölähtää jos en ole vaippaa huuhdellut.

Tänään toivottavasti toinenkin postaus tulossa sitten illemmalla kun olen ompelukonetta surruuttanut. Tuo leikelty kangaspino houkuttelee jo kovasti sekin, niinkuin tuo hellekin tuolla ulkona. Melkein 30 astetta lämmintä on täällä Oulun kupeessakin. Nyt kuitenkin kipaisen pihalle hetkeksi ja taidan vähän kasvihuoneessa touhuta. :-)

6. kesäkuuta 2011

Turvaistuintuunaus

Aloitetaanpa vauvaviikon väkerrykset tällaisella tuikitärkeällä tuunauksella. Ilman turvaistuinta kun on aika hankala synnytyslaitokseltakaan kotiin tulla. :-D

Sain tällaisen istuimen ystävältäni ilmaiseksi. Se sattuikin oikein sopivasti koska olin juuri ajatellut että uudempi turvaistuin olisi tarpeen entisen reilut kymmenvuotiaan tilalle. Tämä oli puolenkymmentä vuotta uudempaa mallia.
Istuin oli ottanut hometta itseensä varastossa ja kaipasi siis pientä laittoa. Eipä muuta kuin purkuhommiin. Päälliset siis irti ja pesukoneeseen.

Tässä istuimen pehmusteet irrotettuina. Aika reilusti on aurinko päällisiä haalistanut.
Pesukoneessa päälliset raikastuivat ja puhdistuivat kyllä mutta homepilkkuja jäi silti, varsinkin turvavöihin. Enimmät homeet kuitenkin lähtivät ja päätin kääntää turvavyöt vain toisin päin uudistettuun istuimeen niin että pilkut jäivät piiloon. Kestävyyteenhän nuo muutamat homepilkut eivät vaikuta vaan ovat vain esteettinen haitta.

Tällainen istuimesta tuli uudistuksen jälkeen. Ihana retro look! :-)
Istuimen uusi verhoilu on ommeltu vanhoihin päällisiin kiinteästi kiinni. 
Paljon mittailua ja päällisten mallaamista paikalleen vaadittiin ja monta muutosta piti tehdä ennenkuin oli verhoiluun tyytyväinen. Siinä se nyt kuitenkin on. Aika monta tuntia tuohon hommaan sitten menikin mutta sainpas valmiiksi tämän päivän aikana niinkuin oli tarkoitus. Hyvä minä! :-)

Uusi kangas on kirpparilta löytynyttä vakosamettia. Sitä löytyi joskus toista metrin pala ja se meni aikalailla kaikki tämän istuimen verhoiluun. Kangas varmaan on oikeasti vanhaa. Ainakin se on sellaista vanhanaikaisen oloista aika karheaa kapeavakoista vakosamettia joka teki kamalan sotkun kun sitä leikkasi. Helpohkosti purkautuvaakin se oli. Ja joustoa ei kankaassa ollut sitten yhtään.

Tässä ilman nallea näkyy tuo istuimen rakenne paremmin. Tuo sivutörmäystuki tuossa keskellä on siis erillinen osa. Sen ompelin aikalailla entisen mukaan.
Istuinosan ompeli keskiosista ja reunapaloista. Alkuperäisessä olisi ollut enemmän osia mutta yksinkertaistin päällisen osia ja kuroin kuminauhan avulla päällisen napakasti vanhan päälle. Pari laskostakin täytyi vielä lopuksi tehdä että päällisen sai istumaan hyvin. Tarkoituksella jätin päällisen tuollalailla vähän pussittamaan. Helpompi niin ja näyttää minusta kivalta.
Kuomu on irrotettava ja senkin päällystin ihan vain vanhan kankaan päälle. Sisäpuolella näkyy vanhaa harmaata kangasta, ulkopuolella on uusi ruskea vakosametti. Se vilahtaa ainakin tuolla yhdessä ylemmässä kuvassa.

Tässä näkyykin yksi laskos joka täytyi tuohon yläosaan ommella. Toiset  ihan yksinkertaiset laskokset tai on istuimen alaosassa. Eivät vain näy oikein missään kuvassa.

Turvallista matkaa toivottaa testikäyttäjä Nalle!


Vauvaviikko starttaa.... ARVONNALLA!

Nyt se sitten alkaa! Lupaamani vauvaviikko ja arvonta julkistetaan nyt alkaneeksi! 

Vauvaviikko kestää tästä päivästä viikon eteenpäin ja luvassa on vain vauvamaisia tekosia. Tavoitteena on joka päivälle saada julkaistua jotain tekelettä tai muuta vauvamaista juttua. Vauvamaisiksi tekeleiksi lasken tässä tapauksessa myös äidin tarpeelliset tarvikkeet vauvan syntymään liittyen, kuten kestositeet ja liivinsuojat. Myös kantoponchon esittelen viikon aikana. Sekin kun on ihan vauvan tuloa varten väkerretty juttu. :-)

Työlistallani ovat ainakin
-turvaistuimen verhoilu
-kesähaalari
-kietaisupaitoja
-potkupukuja
-housuja
-kestovaippoja
-neulottu nuttu
-äidille liivinsuojia ja kestositeitä
-kantoponcho


Vauvaviikon kunniaksi arvonnan palkintona toimii ylläoleva vauvamainen väkerryskirja. :-)
Kiva kierrätyshenkinen opus vauvanvaatteista. Kirjassa on myös kaava-arkki ja kaavoja muun muassa farkkutakkiin, haalareihin, mekkoihin yms. Ei muuta kuin innolla osallistumaan kirjan tavoitteluun! :-)

Arvonnan säännöt ovat vanhat tutut. Maksimissaan kolme arpaa on saatavilla. Ilmoita kommentissasi montako arpaa sinulle kuuluu.

Yhden arvan saat kommentoimalla tuonne kommenttilootaan
Toisen arvan olemalla lukija (liittyä saa!)
Kolmannen arvan linkittämällä vauvaviikkoa ja arvontaa eteenpäin. 
Voit käyttää tuota ylläolevaa kuvaa linkityksessä.

Arvontaan voi osallistua 13.6 saakka keskiyöhön mennessä! Arvonnan suoritan seuraavan päivän aikana.
Onnea kaikille arvontaan tasapuolisesti!

3. kesäkuuta 2011

Helmat heilumaan!

Alkupalaksi heti yksi mielenkiintoisista kuvatuksista. Yksikseni, tai siis Lottiksen kanssa, yritin kuvata mekkoa päälläni. Otokset ovat hieman taiteellisia.... Tuo otoskin on otettu niin että kamera roikkuu pyykkinarulla... :-D
Itsekkäät ompelukset jatkuu. Tätä mekkoa halusin kokeilla kun se näytti lehdessä niin kivalta. Lasten kevätjuhlakin oli sopivasti ovella ja päätin juhlapäivän kunniaksi ommella itselleni mekon. No tämähän sitten kyllä vastusteli valmistumistaan kunnolla mutta illalla sain pukea kuitenkin mekkosen juhliin päälle. :-)

Jonkunlainen kokonaiskuva mekosta. Ryppyinen on kuin  mikä kun sitä on jo käytetty. Kankaana vanhaa retropussilakanaa joka vaati päästä minun mekokseni.
Helma on rypytetty kuminauharypytyksellä yläosaan. En ollutkaan ennen kokeillut kuminauhaa alalankana. Mukava ja helppo tapa tehdä rypytystä.

Hyvin ryppyinen yläosa näyttää tältä.  Kietaisuosan ryppyisyys alareunassa johtuu siitä että päälle puettaessa joudun kiertämään muutaman kierroksen etuosaa että se istuu hyvin. Paranneltavaa mallissa siis on. Kohtuu hyvältä näyttää kuitenkin päällä mikä on tärkeintä.
Kaavan pohja on Ottobre Womanista 2/08. Tuosta lehdestä olenkin ommellut jo vaikka mitä ja vielä löytyy ommeltavaa, taitaa olla suosikkinumeroni. :-) Kaavahan ei sellaisenaan kelvannut, halusin muokata mekosta niin äitiys- kuin imetysaikaankin sopivan mekon. Menee nyt hyvin ison mahan kanssa ja myöhemmin sen kanssa olisi helppo imettää. 
Niinpä tein mekkoon aukaistavaksi nuo etukappaleet ja nauhakiinnityksen taakse. Etukappaleiden alle lisäsin sitten vielä kappaleen jossa on imetysaukot. Protohan tästä systeemistä tuli mutta tykkään kyllä mekosta kovasti. 

Tässä etuosa levällään. Kumpikin puoli siis aukeaa tarvittaessa. Kiinnitys on tosiaan selän takana ja mietin jo että täytyisi se varmaan tehdä molemmille puoliskoille erikseen sivusaumaan. Nythän koko etumus aukeaa kun nauhan aukaisee. Tässä näkyy tuo helman rypytyskin mainiosti.

Takaa nauha kiinni näyttä tältä. Jotenkin vaan on taas mekko ihan miten sattuu kuvassa.

Etupuolen puolikkaat meinasi väkisin jäädä löpötämään. Ompelin ohutta kuminauhaa piiloon että se vetäisi napakammaksi tuota reunaa muttei se oikein onnistunut. Olisi pitänyt syötöslangoilla vetää tuota etuosaa vähän tiukemmaksi. No seuraavaan versioon sitten...

No nyt sitten niitä taidekuvia pläjäys... Kuvat puhukoon puolestaan. 
Näissä poseerauskuvissa mekko pääsee oikeuksiinsa. Tuollalailla "litussa" kuvattuna kun ei näytä oikein miltään...
Olkaapa hyvät!






Lopuksi toinenkin helmallinen. Lillille piti kevätjuhlaa varten olla vaalea hame/mekko. Pikasurautuksena saaduista puuvillanpaloista tällainen rypytetty hamonen. Mulla oli valmiina tuollaisia pitkiä suikaleita. Ompelin ne vain renkaiksi ja hameeksi. Alareunaan vähän reilummasti rypytetty kaitale ja vyötärölle kuminauha. 
Tästä nyt ei ole kummempaa kuvaa. Lilli on koulussa ja tämä kuvakin märästä vaatteesta pyykkinarulla otettu. :-D

Lukijoita on taas tullut muutama lisää. Tervetuloa seuraamaan tekosiani! 
Pian ajattelinkin aloittaa vauvamaiset ompelut ja väkerrykset pikapyrähdyksenä. Tulossa myös arvontaa. Tämän viikon lopulla jo olisi tarkoitus päästä siihen aiheeseen. Tulossa siis pieniä vaatteita ommeltuna ja toivottavasti myös neulottuna, kestovaippoja, turvakaukalon tuunausta ja kaikenlaista vauvamaista. Ehkä ihan vain juttuakin esim kestovaippailuun liittyen. Tarkoituksena ja taka-ajatuksena olisi saada nuo vauvajutut tehtyä kun tuo aika ennen Helmerin syntymistä alkaa käydä vähiin. Neljä viikkoa enää laskettuun päivään....