7. maaliskuuta 2011

Isomahatakkituunaus

Kassipostauksessahan näkyikin tämä takki jo. Nyt sain sen tuunattua valmiiksi ja on takin vuoro päästä esittelyyn.

Tässä takki ennen tuunausta. Tämä on ihan ehtaa Luhtaa jostain vuosien takaa. Löytyi Pelastusarmeijan kirpparilta jonne on kerätty retrokamaa ja lähti mukaan seitsemän euron hintaan.
Tässä on ohut vuori eli sellainen kevättakki. Kauluksessakin on nepparit eli tästä saa sellaisen suojaavamman pystykauluksisenkin tarpeen mukaan. Pientä korjattavaakin löytyi, hihasta oli sauma ratkennut ja olkapään neuloksessa reikä.  Muuten ihan käypä takki eikä edes paljon kulunut, sitä reikää lukuunottamatta.
Mietin tähän vaikka minkälaista tuunausta. Kauan piti pintansa ajatus pitsiliinoista somisteina. Päädyin sitten kuitenkin piristämään takkia vanhalla puuvillaisella pöytäliinalla.

Tällainen siitä sitten tuli. Leikkelin pyöreän pöytäliinan kahtia ja siitä sitten sopivia suikaleita jotka ompelin somisteeksi helmaan, hihansuihin ja taskuläppiin. Vyön toisen puolen päällystin myös.

Hihat on  näissä vanhoissa takeissa jostain syystä aina hurjan lyhyet. Liekö ennesvanhaan käytetty superpitkiä lapasia. :-D Niinpä lisäsin resorit hihansuihin käytännön syistä. Ompelin ensin resorin ja sitten tuon suikaleen niin resorisauma jäi tuonne suikaleen alle.

Kiinnitys tässä on ihan vain napeilla. Ei ihan kätevin systeemi mutta tykkään siitä silti. Ylimpänä nappina on metallineppari.

Takki takaa. Huppu on muuten irrotettava. Sidoin tuon vyön tuonne taakse. Se on aika lyhyt eikä tällä ympärysmitalla enää kunnolla yllä ympäri asti. :-)

Takana on halkio jonka ansiosta täma sopiikin hyvin tällaisen isomahaisen takiksi. Jätin halkioon laittamatta tuota suikaletta.

Joskus joutuu sitten itsekin kuvattavaksi. :-) Kuvat otti Lilli ja ihan taitavasti ottikin.
Siitä pöytäliinasta jäi suikaleiden leikkelyn jälkeen vielä puolikas. Huolittelin sen ja sain siitä asuun sopivan huivin. Tykkään tuosta takista tosi paljon. Näyttää hyvältä vaikka itse sanonkin. :-D

Takana tuo vyö antaa mukavasti ilmettä. Nyt kun mahakin on jo jonkun kokoinen, tuo halkiokin avautuu jo jonkin verran. Onnistunut tuunaus kaikenkaikkiaan. Tästä taisi tulla mun lempitakki. :-)
Nyt tarttis innostua ja alkaa pikkuneidin kevätkamppeiden tekoon. Kankaat kun on jo tovin odotellut inspiraatiota. :-D

6. maaliskuuta 2011

Viunakaappi ja parit aterimet :-)

Jep jep. Rakas mieheni tilasi viinakaapin uunin päälle asustamaan. Laseja jonkin aikaa valmis tekele odotti ja nyt viimein saatiin se paikalleen. Tein tämän kansalaisopiston puutyökurssilla. Runko on mäntyliimalevyä. Liukuovet edessä, lasihylly ja lasinen takaseinä. Pintakäsittelynä pari kerrosta Otex-pohjamaalia. Tykkään tuosta pohjamaalipinnasta. Mukavan himmeä. Aika siro lopputulos ja sopii hyvin tuonne uunin pankolle. 
Ainut lapsus tuli siinä että tein hyllyuran liian kapeaksi. Nyt hylly on vain 4 mm paksu ja täytyy kyllä hommata siihen ainakin 6 mm paksu lasi. Ei tuohon hyllylle uskaltanut paljonkaan pulloja laittaa kun näki miten lasi antaa periksi. Purkaa siis pitää vielä kerran ja leventää uraa.

Sielläpä kaappi asustaa purkkikokoelman kanssa. Pääsi miehen pullokokoelma arvoiseensa asumukseen. :-)
Tulipahan muuten kerrankin siivottua uunin pankko kunnolla. Sinne kun tulee aina työnnettyä vain kaikenlaista jemmaan. 
Älkää muuten välittäkö tuosta seinän ja katon saumasta. Se näyttää hmmm, kummalliselta  kun siinä on tiivisteenä uretaania joka on (ilmeisesti ikiajoiksi) jäänyt maalaamatta. :-D

Yksi löytö täytyy vielä esitellä. Nämä on nyt jo hetken meillä asuneet mutta jääneet bloggaamatta. Ihania aterimia Kontista. Love them! 
Olen jo kauemman aikaa katsellut sillä silmällä aterimia kirppareilta että jos tuollaisia kuvioitua vanhanaikaisia aterimia löytyisi No kerrankin tärppäsi ja otin niitä kunnon  kourallisen mukaan. Muistaakseni 32 kappaletta erilaisia välineitä ja köyhdyin niistä vain 8 €. Eihän tuolla rahalla saa kuin 4 kpl:tta Hackmanin aterimia jos oikein muistan. Hyvä kauppa minusta!
Kaikesta pienestä sitä voikin olla onnellinen. :-)

4. maaliskuuta 2011

Pari kuorivaippaa ja tunnustus



Sukulaispojalle tein aiemmin yhden kuorivaipan ja kun malli hyväksi todettiin, minua pyydettiin tekemään niitä pari lisää. Tässäpä nämä.
On tässä muutakin puuhailtu. Valmiiksi asti ei vain vielä ole ehtinyt. Jotain muutakin kuin ompelua tulossa piakkoin! :-)

Kaavana sama kuin edellisissä eli Siksaksiksen vuotosuojallinen kuori koossa L. Pul-kankaat omista jemmoista, samoin joustokantti. Joustokantista ei vaan ollut oikein enää värivaihtoehtoja  niin laitoin sitten viinipunaisen ja vihreän. Ei ehkä ne sopivimmat värit mutta niitä nyt sattui olemaan. 
Alan muuten olla aika näppärä näiden kuorien tekemisessä. Aikanaan kun ensimmäisen vaippakuoren tein, oli joustokanttien ompelu yhtä tuskaa. Nyt se onnistuu jo ihan helposti. Hyvä minä! :-)

Sitten tunnustus. Sain tämän Tanttarallalta. Kiitos kovasti! Lämmittää mieltä kuulla olevansa inspiroiva! :-D

Pitäisi kertoa taas asioita itsestään. Tällä kertaa kehdeksan sellaista. Mitäs tässä nyt keksis vielä...
No vaikkapa tällaista...

1.Vanhin tyttäreni ja hänen enonsa (eli siis minun velipuoleni) ovat syntyneet samana vuonna.
2. Olen asunut Intiassa ja Pakistanissa lapsena.
3. Olin tyttösenä ihan hevoshullu. Pahimmasta päästä vielä.
4. Suklaa on paheeni enkä siitä luovu. :-)
5. En osaa sisustaa vaikka haluaisin. Joka paikka kertyy vain täyteen kaikenlaista roinaa.
6. Edelliseen liittyen, en haluaisi heittää mitään pois. Sitä tarvitsee kuitenkin joskus vielä.
7. Keväällä (eli nyt) iskee aina taimien kasvatus innostus. Pakko ostaa pusseittain siemeniä ja idätellä niitä.
8. Tykkään metsätöistä. On ihanan rentouttavaa tehdä kunnon ruumiillista työtä ja samalla polttopuut omaan tarpeeseen. Osaan myös käyttää moottorisahaa. :-)
 
Tämä tunnustus on tainnut jo kiitettävästi kiertää. Laitanpa eteenpäin nyt näille blogeille:

Tassunjälkiä, yksi suosikeistani. Paljon kekseliäitä ideoita.
Villapata kiehuu. Mahtavia kuvia ja tunnelmia. Käsityöt myös kekseliäitä.
Lapinkan talossa. Hienoja kuvia täälläkin. Upeita lastenvaatteita ja ihana koti.
Pitsiä ja juhannusruusuja. Sopivan retroja lastenvaatteita joissa usein on joku juju.

Olkaapa hyvät, arvon leidit.

28. helmikuuta 2011

Yhet harkkarit vaan

Tänään en oikein tiennyt mihin ryhtyisin ja teinkin kaikenlaista pientä niinku kankaiden leikkelyä ja tukikankaiden kiinnisilitystä. Päätin kuitenkin pikaompeluksena surauttaa yhdet harkkarit koemielessä kun kaava on jo kauan odotellut toteuttajaansa.
Lottis tykkää kovasti tällaisista pikkarimallisista. Näitä pitäis siis urakalla tehdäkin. Haluisin niin kovasti että neiti oli kuiva kesällä ettei tarttis kahta lasta vaipattaa. :-)

Kaavana netistä löytynyt Ditto Daddy harkkarit. Se ja monta muuta ilmaista kaavaa löytyy täältä.
Harkkareihin oli myös ompeluohje mutta mä tein omalla tavallani. Mallia katsoin yksistä meillä asustavista Mannamaan harkkareista. Jalkateissä siis kuminauhat kujassa, samoin vyötäröllä. Hyvä ompeluohje tällä lailla ommeltuihin harkkareihin löytyykin näköjään Siksaksiksen siskoilta. Sieltä sivupalkista löytyy.
Kankaana harkkareissa ihana hippinorsut jota vaippapalan sain hommattua nettikirpparilta. Pohja tuossa kankaassa on sellainen hailakansininen. Kuvassa kun näyttää melkein valkoiselta. Sisäpuolen kankaana bambuneulos. Kiinteänä imuna päällimmäisenä kerros mikrokuitua ja alla kerros bambufroteeta.

Sisäpuolta yritin kuvata mutta eihän tuosta mitään selvää saa. Merkiksi taakse ompelin pätkän nauhaa.

Neiti ei olis halunnut millään esitellä uusia harkkareitaan vaikka olikin innoissaan norsuista. Onnistuin kuitenkin houkuttelemaan. Aika kapea haaraosa näissä harkkareissa on. Siitä tykkään. Muuten kaipaa kyllä muokkausta.

Harkkarit edestä. Vähän jää kangas ruttuun. Ei pahasti kuitenkaan. Edestä voisi siis ottaa vähän matalemmaksi.

Takaa sitten. Istuu tosi hyvin. Vähän voisi kyllä korottaa takaa. Kasvunvaran vuoksi olis hyvä saada vähän lisää korkeutta.

Sitten vielä sivulta. Kokonaisuudessaan tästä tuli aika justiinsa kokoa olevat harkkarit. Jalantietkin sais olla himpun isommat meidän pulleroreidelle. Kasvunvaraa ei juuri ole. Kun vähän isontaa ja korottaa takaa ja edestä madaltaa niin aika täydelliset harkkarit olis meille. Siten se ei kyllä taas ole enää  ollenkaan sama kaava. Olisko se sitten jo mun oma kaava? :-)

26. helmikuuta 2011

Puropaita vol 2 ja suklaakakkua

Toinen kudottu paita Puro-langasta kun se ensimmäinen oli kuitenkin sen verran napakka että saa jäädä uutta käyttäjää odottelemaan. Tällä kertaa tuli passeli eli kokona noin 86-92.

Värinä tällä kertaa Luumupuu. Ihania eri lilan sävyjä ja pikkuisen ruskeaa. Ihania muitakin värejä tuosta Purosta on nyt saatavilla. Olen aivan ihastunut tuohon lankaan. Pitäiskö tehdä vielä yksi.... :-) 
Ohjeena muokattu Ruttu-Nutun ohje. Edellisestä paidasta viisastuneena tein raglanlisäyksiä enemmän eli yhteensä 8 kertaa. Hihansuista ja helmasta jätin resorin pois. Halusin että reunat saa tuolla lailla rullautua. Eteen lisäsin vielä tuollaisen hupparitaskun. Tasku on siis sivuista auki.

Pari kuvaa sain neidistä napattua uusi villapaita päällään ennen päikkäreitä. Nyt on sopivasti väljyyttä ettei ole ihan makkarankuori. Tässä näyttää niinkuin hiha olis lyhyt mutta kyllä se ihan sopivan pitkä on. Vissiin vain vähän vedätyksellä tuossa.

Taskuakin piti tietysti testata. Nuo pienet ihmiset tykkää kummasti kaikenlaisista taskuista. Niihin on mukava työnnellä pientä tavaraa. Äiti sitten tietysti unohtaa vaatteita pesuun laittaessaan tarkistaa taskut ja pesukoneesta löytyy milloin mitäkin. :-D

Lopuksi vähän herkkua. Lilli kävi eilen ystävänsä syntymäpäivillä ja tämä oli toivonut lahjaksi suklaakakkua. Hieman erikoinen toive 12 vuotta täyttävällä. :-) Lilli sitten leipaisi Paholaisen suklaakakun. Ohje kirjasta 200 suklaaunelmaa jonka Lilli sai muuten joululahjaksi. Päällä koristeet valkosuklaata. Smetanaista suklaakuorrutetta välissä ja päällä. Nam.

25. helmikuuta 2011

No kassihan se siinä

No mikäs siitä arvoituskasasta sitten syntyikään? No se kassihan siitä tuli vaikka hauskoja ehdotuksia kyllä tuli muitakin.  Pintse heti ekalla kommentilla arvasi eli ylläri lähtee sinnepäin. Laitahan Pintse yhteystietoja tulemaan. Mun pitää vaan ensin saada se ylläri valmiiks. :-)
Tällä kassilla voin osallistua myös MaMa-haasteeseen, jonka aiheena on  tällä kertaa pitsi. Tuo haaste oikeastaan sai minut toteuttamaan tämän kassin juuri nyt. Ajatus kun on odottanut toteuttamistaan jo hyvän tovin.

Kaikki materiaalit kassiin kierrätyskamaa. Ruskea liina on siis kahdeksasta palasta eli kaksinkerroin tuossa kassissa. Oranssi liina läppänä. Koristuksena muutama nappi. Napit on kyllä uusia mutta ylijäämää ja marinoitunutta tavaraa nekin.

Tässä vielä parempi kokonaiskuva. Olkanauhana tosiaan sitä tarjottimenroikotusnauhaa. Se vihreä rengaskin on mukana. Näköjään vain jäi tuon nauhan alle tuossa kuvassa.

Kurikistusta sisälle. Aukosta tuli hieman kapea kun halusin kiinnittää tuon olkanauhan tuohon noin tilaa vievästi. Ei se siihen oikein muuten asettunut mukavasti. Kassi siis vuoritettu ruskealla kauan marinoituneella pellavalla. Olkanauhan toinen puoli samaa pellavakangasta. Sisässä kaksi taskua ja nepit taskujen suissa. Niin ja siellä on sellainen klipsikin johon saa vaikka avaimet kiinni. Ei vaan näy yhtään kuvassa enkä ehtinyt toista kuvaa ottamaan kun neiti alkoi huutelemaan sisällä.  
Tuossahan tuo vihreä roikottimen rengaskin reunassa vilahtaa. :-)

Tälle takille tuo kassi olis tarkoitettu kaveriksi. Tästä kuvasta näkyykin että olkahihna on kam-nepein säädettävä. 
Takki tarttui pelastusarmeijan kirpparilta mukaan kuudella eurolla. On vanha Luhdan kevyesti vuorattu takki ja pientä korjausta (ja tuunausta) vaatii. Ostin tämän siksi että se on sopiva isomahatakki. :-D Siinä on takana halkio joka mahdollistaa raskausmahan peittämisen sinne alle. Kesäisempi isomahatakki pitää vielä tehdä. Pitäis vaan keksiä malli joka näyttäis hyvältä myös pienemmällä mahalla. Ei kellään olis vinkkiä?

21. helmikuuta 2011

Nukku-Pöllö

Sienikangasteema jatkuu. Nyt syntyi yömekko Mocking bird, koossa 92. Kaava Ottobrestä 6/09. Ekstraksi mekkoon piti saada taas metsäneläin. Tällä kertaa koristukseksi hyppäsi uninen Nukku-Pöllö. Lottis kun on ihastellut minun yöpaitaani jossa on pöllöjä. Neidille piti sitten saada oma.

Ettei mekko liian vaaleanpunaiseksi menisi, tein hihat sinisestä sienikankaasta. Resorit sitten herkullista pinkkiä. :-)

Pöllön aplikoin kiinni hunajakenno-ompeleella vähän matkan päästä pöllön reunasta. Pallokangas on trikoota. Ompelin ensin ruumiin ja sitten siivet päällimmäiseksi. Silmät ja nokka on myös ommeltu ompelukoneella. Koneessa kun oli tuollainen silmäripsien näköinen ommel. Sopii hyvin nukkuvalle pöllölle. :-D Nokka on suoralla jousto-ompeleella ommeltu.

Sovittamaan kun päästiin niin totesin että tästähän tuli todella reilu. Eihän pieni reiluus kyllä yömekossa haittaa mutta silti. Helma laahaa melkein maata.

Hihoissakin on mittaa reilusti. Pituus olisi riittänyt vaikka ilman resoreitakin.No onpahan kasvunvaraa. Ei jää ihan heti pieneksi. :-D

Neiti halusi makoilla mallina. :-)

Neiti tykkäsi kyllä kovasti uudesta yömekostaan. Ehkä jo ensi yönä testataan tositoimissa.

Tästä näkeekin tuon helman pituuden. Onneksi ei ollut yhtään pidempi, sitten olis mennyt jo jalan alle. :-)

18. helmikuuta 2011

Pieniä sieviä sieniä

Mitäs siellä sienimetsässä asustaakaan? Sieltä löytyy karhu, pupu ja kettu!
Kaavana näissä paidoissa Ottobrestä 6/09 Outo otus-paita jossa on hauskasti nepit olkapäillä. Kokona näissä 92 ja ainakin kasvunvaraa löytyy, sen verran reilu kaava on. :-)
Kangas ihanaa tukevaa sienitrikoota Hannan kankaasta. Tätä on kyllä ilo ommella! Resorikin taitaa olla samasta paikasta.

Sinisessä sienipaidassa tallustelee karhu. Karhu on ruskeaa velouria. Tähän laitoin myös ruskeat nepit tuonne olalle kun punaiset loppui. Resorit on kaikissa paidoisa punaiset. Sieninauhan pätkäkin löytyy joka paidasta sivusaumasta. 

Vaaleanpunaisessa paidassa on ujo pupunen. Ei meinaa edes erottua tuosta kuvasta. Luonnossa erottuu kyllä paremmin. Pupu on mikrofleeceä.

Vihreässä paidassa seikkailee viekas kettu. Kettu juoksee tuolta sivusta ja....

...häntä löytyykin sitten selkäpuolelta. 
Kettu on collegea, hänänpää mikrofleeceä. 
Nämä paidat toimivat samalla myös  purkautumistutkielmana. :-) Minä kun tikkasin eläimet suoralla tikillä vain kiinni. Katsotaan miltä paidat näyttää muutaman pesun jälkeen. Kettu alkoi ainakin heti rispautumaan reunoista.

Vihreässä paidassa tein yhen mokankin. Piti samalla viihdyttää Lottista kun hihaa ompelin paikalleen ja tuo olkasauma meni siinä kahteen asiaan keskittyessä väärinpäin. Sen pitäisi olla auki taaksepäin eikä eteen. En kuitenkaan alkanut purkamaan.
Kerrankin olen muuten tyytyväinen pääntien kaitalehuolitteluun. Resori on juuri sopivan tiukalla ja lopputuloksesta tuli oikein mallikelpoinen. :-D

Voi noita poseerausilmeitä. :-) Sain kuitenkin Lottiksen suostuteltua kuviin kun ensin ei meinannut neiti olla yhteistyöhaluinen. Kaulassa Leepertin tekemä äitienpäivälahja, huopakoru.

Kettu kurkkii sivusta.

tässä näkyy selvemmin tuo karhun oikea väri. Ja myös se että hihat on vähän pitkät vielä. Poseerauskaverina kettu, löytö kirpparilta.

Ja hymyä kiitos! :-)

Pupua piti ihmetellä. Huonosti erottuu tässäkin kuvassa.

Poseerauskaverina lammas jonka voitin Pikku jalkojen vilskettä ja ompeluksia-blogista. Lammas saapuikin meille jo hyvä tovi sitten, mutten ole muistanut sitä täällä esitellä. Kiitoksia Jossulle!