Pienimmälle haalari- ja bodykokeilu

Tällaiset ompelut porukan pienimmälle. Sieniä piti saada Hemmiksellekin kun kerran Lottiksellekin. Ne pääsi koristamaan haalaria. Bodyn surautin sille kaveriksi.On muuten mun eka bodyompelus ikinä. :-)

Pitemän aikaa jo olen halunnut kokeilla tehdä haalarihousut joissa ei ole keskietu/takasaumaa. Enhän mä sellaista valmiina mistään löytänyt, joten piti soveltaa itse potkuhousujen kaavasta. Pikkasen kattelin Meandin sydänpeppuhaalareista myös mallia. Yhdessäkään Ottobressä ei muuten tavallisten potkareiden kaavaa ollut, ainakaan niissä lehdissä jotka minä omistan.

Kaava siis oma sovellus potkuhousuista. Levensin lahkeita, jalkaterät jätin pois ja laitoin resorin lahkeensuuhun. Halusin kokeilla myös nauhakiinnitystä näihin pöksyihin, niinpä muokasin myös yläosaa. Lähtökohtana koon 74 haarakiilalliset potkarit.

Koristuksena saman tyyliset sienet kuin Lottiksen tunikassa.

Resoriksi valkkasin oikein kirkkaan oranssin. Pikku piristys sammalenvihreään ruutujoustikseen. Kangas muuten Metsolasta.

Ekaan bodyompelukseen valkkasin kauan kangaspinossa pyörineen ruskean tähtitrikoon. Taitaa olla joskus muinoin Myllymuksuilta tilattua ja jostain syystä ompelematta jäänyt. Sinapin värinen resori sopi tähän väriltään melkein justiinsa. Kuvassa näyttää liian eri väriseltä tähtiin nähden kuin todellisuudessa.

Kaavana käytin Hauhau-bodya Ottobrestä 3/10. Piirsin koon 74 vaikka se onkin reilu, kestovaippailevalle vauvalle kun saa olla reilusti bodyssä pituutta. Kaava oli lyhythihainen kesäbody joten hihat piti pidentää. Tein hihansuut tällä kertaa käänteellä.

Muuten body onnistui hyvin mutta pääntien huolittelin liian tiukalla otteella. Vetää koko pääntie vähän rullalle. Päällä ollessa ei kyllä tuota juuri huomaa. Seuraavaan sitten vähän rennompi ote kaitaletta ommellessa. :-)

Kettuliinin ompelin vähän erikoiseen paikkaan niinkuin näkyy. En oikein keksinyt mihin sen laittaisin niin ompelin sen tuohon etukappaleelle rintaan.

Jalanteillä olin sitten vähän hillitynpi tuon resorikaitaleen venyttämisessä ja se onnistuikin paremmin. Haarassa kam-nepit.

Esitelläänpä tuo kuvausalustakin tässä. Kiitos R ihanasta isoäidinneliöpeitosta. Ihastelin tällaista peittoa kyläillessä ja vinkkasin että mullekin saa tehdä jos intoa riittää. Noin kuukausi meni ja sain omani. Peitto virkattu värin mukaan valkatuista jämälangoista.

Takaisin ompeluksiin... Hemmikselle body oikein sopiva. Hihat on pikkasen pitkät ja pituudessa vielä kasvunvaraa. 

Ylivalottunut kuva mutta näkee tästä vähän pääntietä. Napakka on ja ei sitä paljon näy tuolta kasoisleuan alta. :-)

Toljotus.... Kamera alkoi kiinnostaa. :-)

Vähän vetää pääntie kangasta ruttuun olalta. Tässä muuten värit paremmin kohdallaan. Resori aikalailla samaa sävyä tähtien kanssa.

Sitten puettiin haalarit päälle. Näissäkin kasvunvaraa on.  Nauhakiinnitys non siitä hyvä että säätövaraa on reilusti. Resorit lahkeissa on hyvä juttu, muuten ei varmaan vois vielä pitää liian pitkien lahkeiden takia. Lahkeita olis pikkasen voinut vielä leventää. ovat nyt aika kapoiset kuitenkin.

Selän puolelta olis voinut vähän muotoilla kapeammaksi tuota yläosaa. Nauhat asettuu tuohon olalle, liekö painavat vaikkapa haalarin alla. Suuhun voivat ainakin eksyä. :-) Ihan kivan näköiset ovat ainakin.

Tää on ylisöpö kuva. Näkyy siinä noita vaatteitakin. :-)

Peppuposeerakseen on hyvä lopettaa. :-) Pikkasen muokkausta niin nää on oikein kivat haalarit. Taidan tehdä suunnilleen tällä mallilla yhdet jo kauan sitten lupaamani haalarit ystävälle. Juu ja Hemmiksellekin muutamat lisää...