15. helmikuuta 2011

Jämälankaa ja pöllöjä

Pakkanen paukkuu ja mikäs sen mukavampaa puuhaa kuin pikkukutomukset. Villapaidan jämät muotoutuivat lapasiksi ja neliöpipoksi. Pieni nökkönen tuota lankaa vielä jäi. Pöllölapasetkin kudoin pitkästä aikaa.

Näihin yritin etsiä ohjetta, epävarma kutoja kun olen mutta lopulta jouduin itse soveltamaan. Ei noiden teko kyllä mitenkään kamalan vaikeaa ilman ohjettakaan ollut. Vähän lunttasin silmukkamääriä ja menin fiiliksen mukaan. Hyvät näistä toivottavasti tuli. Menevät 3-vuotiaalle siskontytölle. Lottis oli tietty koekaniinina ja vähän reilut ovat vielä hänelle. Varsinkin lapaset, pipo on aika napakka muttei kuitenkaan purista. Ja tuo neulos kuitenkin vähän venyy käytössä. Toivottavasti kelpaavat saajalleen. 
Aika hyvin sain näihinkin liukuvärjäyksen osumaan kohdalleen ja lapasetkin on samaa paria. :-D Oon näihin oikein tyytyväinen, etenkin kun ohje on aika lailla omasta päästä. Pitääkin kirjoittaa se itselle muistiin ennekuin tuo lappunen mihin ohjetta kirjoittelin menee hukkaan.

Pöllölapaset. Samanlaiset kudoin itselleni syksyllä. Nyt siskolleni kudoin samanmoiset. Näitä tehdessäni huomasin että mun käsiala on löystynyt syksystä. Syksyllä mun piti kutoa nämä kutosen puikoilla kun ekoista tuli vitosen puikoilla pienet. Nyt kutosen puikoilla aloitin, totesin että tulee valtavat ja purin, ja tein vitosen puikoilla uudestaan. Hassua. Ilmeisesti käsiala on löystynyt kun olen nyt enemmän kutonut. 

Tässä vielä lapanen kädessä. Näyttää paremmalta noin kuvattuna. Lanka lapasissa isoveikkaa niinkuin edellisissäkin. Silminä pöllöllä on muovihelmet. Niin ja ohje pöllölapasiin englanninkielisinä löytyy täältä.

Neitiä piti vähän houkutella poseeraamaan. Pari jonkunlaista kuvaa kuitenkin sain otettua. 

Kivat noi "korvat" tuossa pipossa. Lapasista ei kyllä saa tuosta kuvasta oikein mitään tolkkua.

14. helmikuuta 2011

Ystävää....

...voi ilahduttaa vaikkapa...

...kauniilla esineillä.....

....kortilla....

....tai vaikkapa leipomuksilla.

Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille!

Kuvissa omia tavara-aarteita, Lillin tekemä ystävänpäiväkortti Lottikselle ja viikonloppuna leivottuja sydämellisiä rieskoja.

11. helmikuuta 2011

Pöksyjä ja pikkuisen kirppuja

Kahdet velourpökät valmistui  Lottiksen nukkuessa superpitkät päikkärit. Alusta loppuun sain nämä tehtyä. Kaavan vain olin piirtänyt ennakkoon. Kangas omista jemmoista. Alunperin muistaakseni Myllymuksuilta tilattu johonkin tarkoitukseen.
Halusin tehdä pöksyihin jotain ekstraa. Keltaisiin piti saada jotain vihreää ja vihreisiin taas jotain keltaista. Niinpä toisiin pöksyihin hyppäsi hauska ompputasku ja toiseen aurinko/kukka koristeeksi. Kaavana näissä on paljon kehutut Saimi-housut koossa 92 (Ottobre 1/09). Täytyy minunkin liittyä tämän mallin kehujien joukkoon. Loistavat pöksyt! Jos jotain vikaa kaavasta haluaa etsiä niin ehkä vaippavaraa voisin näihin lisätä. :-)

Keltaisissa pöksyissä siis ompputasku. Selialla ja Leikkisät lastenvaatteet-blogissa oli toteutettu haukatut omput. Mä kokeilin nyt tällaista reikäomppua. Joku onkin haukannut ompusta tuosta keskeltä! Näistä tuli (äidin) suosikit!

Lähikuvaa ompusta. Toi valkoinen hipsu noissa kuvissa on sitten lunta. Omppu on ommeltu pussukaksi ja tikattu lahkeeseen kiinni. Olis pitänyt ommella toinen ompun puolikas velour sisälle päin kun nyt tuolta taskusta pilkistää velourin nurja puoli. No nää oli vasta ekat versiot. Ompun kantana pätkä nauhaa. Mulla ei ollut ruskeaa niin olkoon sitten punainen. :-) Ompun reikään ompelin resorirenkaan Metsolan sinapinvärisestä resorista. Aattelin ensin että onko liian tunkkainen väri mutta hyvinhän tuo sopii, niin omppuun kuin lahjeresoriksikin.

Vihreät pöksyt. Kauheen ruttuiset ovat kuvassa. Lahkeeseen yritin tehdä auringon mutta kukalta tuo ehkä enemmän näyttää. Resorin keltainen väri osui tähän paremmin kohdalleen.

Tämän ompelin samalla tekniikalla kuin tuon ompunkin. Säteet (tai terälehdet) on kaksinkertaiset ja irrallaan tuosta keskustasta. Leikkasin kaksi ympyrää ja ompelin yhteen niin että säteet kiinnittyi samalla. Leikkasin kääntöaukon nurjalle puolelle ja se näkyykin tuossa keltaisessa rastina kun kuultaa tuo vihreä kangas vähän läpi. Olis pitänyt ommella leikkaussaumoja vähän toisiinsa ennen pöksyihin ompelua niin ei näkyis noin selvästi.
Tykkään tuosta tekniikasta kyllä. Tiheällä siksakilla ompelu on jotenkin niin vaivalloista ja näin saa tuohon koristukseen vähän kolmiulotteiduutta. Tosin se ei välttämätä vaikkapa ulkohaalareiden alla oo kiva juttu kun paksut kohdat voi painaa ikävästi.
Lopuksi ompelin keskustaan nuo kiekurat ihan vaan suoralla ja sen kummemmin suunnittelematta. Säteet tikkasin vähän lahkeeseen kiinni kärjistä kun jäivät muuten hassusti töröttämään.

Pöksyissä on molemmissa takana sisäpuolella nauhanpätkät merkkinä. Pikkuhiljaa alan tämänkin muistamaan eikä miehen aina tarvitse tulla kysymään että kumminpäin housut kuuluu. :-)

Istuvat tosi hyvin Lottikselle. Ilman vaippaa varmaan olisivat aika lailla täydelliset. Taskukin sattui aika sopivalle kohdalle.

Neiti halus makoilla.

Mitäs täältä mahtaa löytyä? Tasku ainakin kiinnostaa kovasti.

Toiset pöksyt testissä. Koristus jää vähän polven alapuolelle. Voisi kyllä olla aika  hauska polvenkin kohdalla. Toimis samalla konttauspehmusteena. :-D

Läpäreitä/säteitä/terälehtiä piti kans hiplata.

Sitten jotain muuta.
Vihreitä kirppislöytöjä paikalliskirpparilta. Tuon päärynäbodyn jo tuunasin Lottikselle paidaksi niinkuin sovituskuvista näkyykin. Leikkasin vain bodyosan pois ja surautin saumurilla leikkuusauman. 
Molemmat pöksyt on Helmerille. Koko 56 oli vihreissä ja toisissa 68. Aika samankokoiset silti.

Punasävyisiä löytyi Oulun suunnalta. Ruskea on froteeta ja muka kokoa 80 mutta aika pieni. 
Perusbody aina niin muodikkaissa raidoissa. :-) Koko 70.
Raitasetti on jonkun itse tekemä. Joustista ovat siis. Aika leveän oloiset ja toisaalta lyhyet on niin paita kuin pöksytkin. Saa nähdä pitäääkö näille tehdä jotain. Kangas on kiva niin sen käyttöikää voisi lisätä vaikkapa resoreilla. Tuo setti kun on varmaan kokoa 50-60.

10. helmikuuta 2011

Raitaisa parivaljakko

Mähän oon nyt ollut ahkerana kun taas päivitän uusia juttuja... :-D
Tämä pariskunta on leikeltynä odotellut jo pitemmän aikaa. Ennen joulua taisin jo leikata ja ne jäivät sitten pinon alimmiksi odottelemaan joulun ohi. No parempi myöhään kun ei milloinkaan. :-)
Paita ja housut molemmat trikoota, ruskeaa resoria lisänä. Trikoo taisi olla Hannan kankaasta.
 Resorista en oo varma että mistä on tullut ostettua.

Paita koko komeudessaan. Idea perhoseen tuli Mekkotehtaan ötökkäpaidoista. Paita jäi osittain sen takia marinoitumaan leikattuna kun en keksinyt minkä kuvan siihen tekisin. Perhonen jäi ehkä vähän liian alas tuohon mutta ihan kiva. Aioin ensin laittaa kuvan tuohon raidat kohdakkain mutta vähän aikaa kohdistettuani päätin laittaa sen kuitenkin vinoon. Sen verran työlästä oli saada joka raita osumaan oikeaan kohtaan.
Paidan kaava on sama mitä ennenkin oon käyttänyt. Papana-paita Ottobrestä 4/10. Koko 86. Hihat laitoin tuolla vaaleanpunaisella että sopii hyvin housujen pariksi. Kaulukseen laitoin ihan vaan resorikauluksen. Tykkään tuollaisesta peruskauluksesta enkä edes tikkaa sitä. Tikkaaminen ei oo mun juttu. :-)

Tässä kuvaa tuosta perhosen ompelusta paitaan. Tein kaavapaperista sabluunan jonka neulasin kiinni vaaleanpunaiseen raitakankaaseen ja sen sitten neulasin etumukseen. Sitten vain ompelin ihan vaan suoralla perhosen ääriviivat. Lopuksi leikkelin ylimääräiset kankaat pois. Tähän olis varmaan oiva apu sellainen kirjontakalvo. Mulla ei vaan sellaista ole ja tukikangaskin oli mennyt jonnekin piiloon. Tämä on nyt sitten ilman tukikangasta. siistihän tuosta tuli ilmankin. :-)

Pöksyt sitten. Kaavana näissä Milla-housut Ottobrestä 6/10. Koko 92. Tein samalla kaavalla silloin ennen joulua testipökät. Ihan käytössä nekin on olleet.
Näissä ei oo mitään erikoista. Taakse merkiksi ompelin pätkän nauhaa että tietää kumminpäin jalkaan laitetaan. Niin ja tein rypytykset lahkeisiin framilonin avulla kun ohjeessa ne olis pitänyt langan avulla rypyttää. Paljon nopeempaa tuon framilonin kanssa.

Neiti oli oikeen veikeellä tuulella sovitettaessa. Setti on oikein sopiva. Housujen resorit on kaksinkerroin vielä eli menevät vielä hyvinkin pitkään. Kesähousuina varmasti kivat.

Lisää irvistelyä. Paita on aikalailla justiinsa hyvä. Jonkin verran on vielä kasvunvaraakin.

Tässä näkyy ehkä ainakin vähän tuon lahkeen rypytystä. Joka saumassa siis on tuo rypytys lahkeen alaosassa.

Lukijoitakin on tupsahdellut aina vaan lisää. Tervetuloa uusille lukijoille! Jokainen teistä on ilon aihe!

9. helmikuuta 2011

Paitapuro eiku puropaita

Mua on puraissut neulomiskärpänen ihan kunnolla. :-) Nyt valmistui villapaita Novitan Puro-langasta. Langan olen ostanut jo kauan sitten jostain alekorista. Aattelin tehdä villahousut tai huovutettuja tossuja. Paidaksi tämä kuitenkin päätyi kun Ruttunuttu julkaisi villapaidan ohjeen ja se oli toteutettu nimenomaan Puro-langasta. Sitähän piti kokeilla kun lankaakin oli monta kerää valmiina. 
Mulla meni lankaa tähän 125 grammaa eli 2 ja puoli kerää kun Ruttunutun tekemässä versiossa meni 3 ja puoli. Tästä tulikin vähän liian napakka päälle. Mä en näköjään millään usko että mun käsiala on tiukkaa vaan teen aina ekan version josta tulee pienehkö. :-D

Kauniit värit puserossa. Lankakerää katselin vähän sekavin tuntein että tykkäänköhän noin kirjavasta langasta mutta kutomuksen edetessä lanka alkoikin näyttämään tosi kivalta. Tätä sävyä en enää löytänytkään kun kävin hakemassa lankaa toiseenkin paitaan. Nimeltään tämä sävy on revontuli.
Ohje oli helppo ja nopea. Mulla meni vain noin viikko vähän laiskalla kutomistahdilla. :-o Se on vähän. Olen tainnut harjaantua kutomisessa kun noin vuosi sitten tämän mekon neulomiseen meni noin kuukausi. Ehkä kohta uskaltaisin aloittaa villapaitakutomuksen itselle...
Tätä paitaa varten ostin ne lyhyemmät päät siihen KnitPron settiin ja niillä kudoin nyt tämän paidan. Hihat on tietty kudottu sukkapuikoilla. Lyhyillä vaihtopäillä ja 24 cm pitkällä kaapelilla sai 40 cm pyöröpuikon joka oli just hyvä tämän paidan kutomiseen. Villahousujenkin kutominen varmasti onnistuu tuolla yhdistelmällä. 

Hihoista tuli vähän eriparia. Vasemmanpuoleisen hihan sain suoraan kerältä ilman kikkailuja. Oikeaan piti jatkaa keltaisen kohdalta ja siinä tulikin sitten pitempi pätkä tuota keltaista. Ja vähän eri sävyllä tuo jatko niinkuin kuvasta näkyy. 

Neiti poseerasi just ennen päikkäreille menoa. Siksi tuttikin on suussa. :-) Hihat on paidassa sopivat, helmaan olis saanut vähän lisätä pituutta ja helman päättelystä tuli vähän tiukka. Parannettavaa siis jäi. Tämä menee justiinsa neidille päälle eikä kasvunvaraa juuri jäänyt. Höyrytinkin paidan silitysraudan kanssa pyyhkeen läpi että vähän isonisi muttei se paljon vaikuttanut. Langat on tosiaan jo ostettu toiseen paitaan. Tämä jää varmaankin odottamaan että Helmeri kasvaa siihen sopivaksi. Ollaan siis nimetty tuo masuasukki Helmeriksi ettette ihmettele että kuka se Helmeri oikein on. :-)

Neiti tuttihymy. :-)
Muuten te kutojat, teettekö te näitä kikkoja neuleillenne kutomisen jälkeen? Siis höyrytystä tai pingotusta? Ja mikä niiden vaikutus oikein oikeesti kuuluis olla? Minä kun vasta viimeaikoina törmäsin tuollaisiin juttuihin ja kokeilin tuohon paitaan höyrytystä että josko se vähän venyisi isommaksi. Olen aina ottanut kaikki neulomukset käyttöön vaan suoraan puikoilta. Mitä nyt villavaippahousut oon käyttänyt lanoliinikylvyssä. :-D

8. helmikuuta 2011

Palkintopaita

Tässä tulee arvonnan voittajan paita. Kriteereinä oli sininen koossa 98. Olkaapa hyvät!
 Tämä matkaa siis Marille, kunhan ehdin postiin paidan toimittamaan. :-)

Kaavaksi en malttanut valita ihan vaan peruspaitaa vaan jotain jujua piti siihen saada. Kaavaksi valikoituikin Tiku trikoopaita Ottobrestä 1/09. Paidassa on venepääntie ja halkiot sivusaumoissa.

Tässäpä tuo halkio. Kiva pikku yksityiskohta. Sieninauhaa piti ympätä sienipaitaan. Nauha tällä kertaa tuossa helmassa. Edellisestä kuvasta näkeekin että piti se Homemade-merkkikin paidanhelmaan tunkea toiseen reunaan. :-)

Tässä tuota pääntien rakennetta. Tällä lailla pääntietä en ollut ennen tehnytkään. Kaitale ommeltiin ensin etukappaleelle, sitten kaitaleiden päät yhteen ja takakappale viimeiseksi kerralla niin että olkasaumatkin tuli siinä samalla. Kivan näköinen kaulus tuli. Ei ehkä ollut fiksua valita ennen kokeilematonta kaulusta palkintopaitaan mutta hyvinhän tuo onnistui. :-)

4. helmikuuta 2011

Hupparista huppari

Kierrätysompelus joka leikattuna on jo hetken ootellut. Jotenkin olin aatellut että kokonaan vuoritettu huppari olis jotenkin hankala tehdä mutta eihän se ollutkaan ollenkaan vaikeaa. Helppoa oikeestaan ja onnistuu ihan vaan ompelukoneella. Ei tartte ees huolitella reunoja! :-D

Nyt muistin ottaa kuvan ennen saksimista. Kohteena siis Lillin vanha joustofroteehuppari jossa ihanan pirteä kukkakuvio. Hupparin ostin kirpparilta joskus. Resorit kulahtaneet ja sottaantuneet. Pieneksikin jo jäämässä. Lilli kyllä tästä kovasti on tykännyt ja päällä on ollut ahkerasti . Kangas silti hyvässä kunnossa.

Tämmönen siitä sitten tuli. Isosta hupparista tuli pieni. :-) Etukappaleen jouduin tekemään kahdesta kappaleesta. Kirjavasta kankaasta sitä ei kyllä paljon edes huomaa.
Kaava uusimmasta Ottobrestä (1/11), Baquette Magigue nimeltään ja koko 92. Tein ihan ohjeen mukaan. Resoritkin kaikki erivärisiä niinkuin ohjeessa. Tuli pirteä lopputulos.

Vuorikankaana tuollainen toooosi kirjava trikoo. Vähän liiankin kirjava. Eipä tuo kyllä paljon tuolta sisästä näy. Taisin jostain alelaarista tuon kankaan napata. Sopis varmaan hyvin aluspaitaan tai vastaavaan kun on aika ohutta ja liukasta. Vähän sellaista lörppää ja tympeää ommella.

Teinhän mä yhden mokankin ommellessa.:-) Muuten sujui oikein mukavasti ja nopsaan. Tää on kyllä legendaarinen ajatusvirhe vuorillista ommellessa. Ajatuksissani vain ompelin ja sitten kääntäessä huomasin että hupsista. :-) No onneksi ompelin ompelukoneella suoralla ompeleella enkä saumurilla. Oli helppo purkaa. :-D

Lottis tykästyi heti huppariinsa ja päälle jäi samantien. Neiti ei suostunut lähtemään kuvattavaksi siistimpiin oloihin. Pahoittelut taustan sekasotkusta. :-) Hupparissa vielä kivasti kasvunvaraa mutta ei liikaa kuitenkaan. Ei muuten ollut mikään kovin leveä malli vaan aika napakka.

Ihanat ilmeet neidillä. :-)

3. helmikuuta 2011

Toinen lakki toden sanoo

 No nyt se lakki onnistui. Edelliseen verrattuna enemmän silmukoita, reilusti enemmän korkeutta ja pesu 30 asteen hienopesussa. Jes! Nyt tuli oikein hyvä. :-) Koristeeksi piti tuollainen kukkanen vielä värkätä.

Nyt muistin mitatkin ottaa ja oikein silmukatkin laskea ennen koneeseen heittämistä. Ennen pesua lakin leveys 26,5 cm ja korkeus ilman läppiä 23,5 cm. Kymmenelle sentille silmukoita 14 ja kierroksia 23.

Lopputuloksessa venyteltynä ja muotoiltuna sopivaksi leveys n. 23 ja korkeus ilman läppiä n. 15-16 cm. Aika reilusti enemmän kutistuu kyllä korkeussuunnassa kuin leveyssuunnassa. Tuostahan voiskin laskea kutistumisprosentin niin olis helpompi seuraava lakki tehdä. Näitä on aika kiva tehdä ja tulee nopeasti valmista.
Kukan ohje kirjasta Anna kaikkien kukkien kukkia, kukkana kärhö. Aika iso tuosta kukasta tuli mutta ei kai sitten kuitenkaan liian iso. Hyvältähän tuo näyttää! :-) Keskellä pinkki nappi jemmoista.

Sitten vielä poseerausta. Nyt menee mukavasti otsalle ja sujahti hyvin päähän.

Siinäpä kokonaisuutta uuden lakin kanssa. Kukka on vaalean lilaa lankaa mutta sopii ihan hyvin tuohon vaikkei samaa sävyä olekaan.


Hoksasinpas että voinkin osallistua tälla lakilla MaMa-haasteeseen, jonka aiheena on villa. Kriteerit täyttyy kun sattui sopivasti valmistumaan tuo lakki ja lankakin on jo hyvän tovin kaapissa marinoitunut.

Loppukevennyksenä  vielä kuva eilisillalta nukkumaanmenosta. Eilen saapui postissa Sanilta voittamani kangaskori ja se sai heti tehtäväkseen toimia Lottiksen pikkupupun makuupussina. Juuri sopiva pikkuiselle unipupulle! :-D

1. helmikuuta 2011

Arvonta suoritettu!

Olipas teitä osanottajia! Yhteensä 66 osallistui arvontaan ja arpoja kertyi yhteensä 122 kappaletta. Lukijoitakin tuli arvonnan aikana hurjasti lisää, 25 kaikkiaan! Vau! 
Olin ajatellut että teen arvonnan ihan perinteisesti lappusysteemillä mutta noin suurta arpamäärää en alkanut paperille kirjoittamaan ja leikkelemään arvoiksi. Tietokone hoiti homman satunnaisnumerogeneraattorilla (hirvee sana). Voittajanumeroksi tuli pyöreä tasaluku 100 ja se tarkoittaa että voittaja on

Mari

Ja koska arvontaan osallistui kaksi Maria niin tämä tarkoittaa Mari O´Netti-blogin Maria. :-)

Onnea kovasti Marille! Tämä tietää sitä että sininen sienipaita koossa 98 matkaa teille päin!

Sitten äänestystulokset. Teistä oli kyllä paljon apua nimipohdinnassa. Paljon hienoja uusia ehdotuksiakin tuli, kiitoksia niistä.

Vaihtoehdoista eniten ääniä sai vaihtoehto 2. Repoliini, toisena numero 1. Ketukas ja  numero 3. Pikku-kettu kolmantena.

Äänestyksen edetessä selvisi kuitenkin että nämä kaikki ovat jo käytössä jossain muodossa, enkä halua keneltäkään nimeä lainata. Päädyin sitten tarkastelemaan uusia nimiehdotuksia ja sieltä löytyikin mieluinen ehdotus jota en googlaamalla ainakaan löytänyt olevan kenelläkään käytössä.
En paljasta sitä vielä. Pidetään virallinen nimenpaljastus sitten kun saan merkkejä tilattua. Saatte pysyä jännityksessä sen aikaa. :-)