Saisiko olla leppäkerttuja?

Hetken mielijohteesta ostin Lasten Metsolasta ihanaa leppäkerttutrikoota 60 cm. Heti päähäni tuli visio että siitä on tunika saatava. Kaveriksi tunikalle syntyi kesäiset caprit, tai ehkä oikeastaan polvihousut, ja jämäpaloista vielä ohut trikoopipo. Aika tarkkaan kaikki kangas näihin kuluikin. Pari pikkuista suikaletta enää jäi. Kerrankin käytin jonkin kankaan kerralla loppuun. :-)

Tunika/mekkonen. Keltaista resoria pääntiellä ja hihansuissa piristeenä. Halusin tällä kertaa tehd tuollaisen ihan ohuen resorireunan ja siitä tulikin tosi kiva. Virheet vaan näkyy helposti noin ohuessa resorissa ja hieman leveys vaihteleekin. Tein resoreista tosi napakat. Tarkoitus oli että resorit saavat vetää kangasta vähän rypyllekin. Tikkasin resorien vierestä vielä lopuksi saumanvarat kiinni, muuten mokomat olisivat kääntyneet päällipuolelle. Yleensä kun jätän tuon tikkauksen aina tekemättä.
Helman toteutusta mietin tovin. Ompelin siihenkin tuota keltaista resoria mutta en tykännyt lopputuloksesta ja leikkasin sen irti ja tein ihan vaan käänteen. Nyt tuli mieleen että sellainen hörselöreuna olisi voinut olla tuossa kiva, kangastakin kun jäi pikku suikaleita joista ei mitään oikein enää saa. No jos sitten seuraavaan versioon, en millään jaksa purkaa tuota helmaa enää. :-)
Ai juu, kaavana ihan oma piirtelemäni tästä eteenpäin kehitelty kaava. Kooksi veikkaisin 92/98. Kyseessä siis kahdesta kappaleesta ommeltu tunika kimonotyyliin. Levensin ja jatkoin paidan helmaa ja hihojakin lyhensin.Tykkään niin tuosta tyylistä tehdä paitaa/mekkoa. Helppoa, nopeaa ja vähän erilaista kuin yleensä. :-) Vielä pitäisi testata ihan liivari samalla tyylillä. Vähän vielä hihoista pois ja ehkä tasku lisäksi.... Suunnitellaan, suunnitellaan...

Kesäpöksyt/caprit /polvihousut mekkosen kaveriksi. Näihinkin halusin tuon keltaisen resorin laittaa lahkeensuihin. Nämä on polvimittaiset. Vyötärön tein Selian Riikan neuvomalla tavalla (ohje täällä) ja voi kuinka helposti kuminauhavyötärön ompelu onnistuikaan. Kiitos Riikka hyvästä ohjeistuksesta!
Kaavan pohjana Ottobren 3/10 Lime-trikoohousut koossa 92. Pidensin näihin vain lahkeita kankaan sallimissa rajoissa ja lisäsin nuo resorit lahkeensuihin.

Tässä koko kesäinen leppissetti.

Pipostakin kuva. Vuorina ohuta raitatrikoota, muuten ei olis pipoonkaan kankaanloppu riittänyt.
Piirtelin kaavan pipoon vanhaa pipoa apuna käyttäen ja neidille sovittaen. Pipo on melkein kokonaan vuoritettu, ihan ylhäältä siis yksinkertainen.

Aamuauringossa lämpimillä portailla otettiin sitten sovituskuvia. Porkkanana toimi tuo vappuviuhka jota on kiva heilutella. :-)

Tästä tuli oikein sopiva kokonaisuus neidille. Sopivan rento ja vähän reilu. Housun lahkeetkin mukavasti pilkottaa helman alta. aika kapoiset on nuo pöksyt mutta tykkään. Saavat ollakin tuollaiset napakat. Mekkosen hihansuutkin istuvat oikein sopivan napakasti käsivarsille, just niinkuin ajattelinkin.

Jotenkuten takaapäin napattu kuva. Kettuliini komeilee tuossa hihassa. Merkki pöksyissä on takasaumassa vyötärökuminauhan alla merkkaamassa samalla oikein päin pukemista.

Hmm. Ihania kukkasia. :-) Saisi se kesä oikeastikin jo tulla.

Ja pipo sitten päähän. Tästä tuli heti neidin lempparipipo. Vain se on nyt ollut käytössä.
 Sopivan napakka ja hyvin päässä pysyvä pipo.

Takaapäin näyttää tältä. Pipo on vähän tuollainen hiippamainen, pikkasen jää lörpöttämään tuolta päältä.

Oikein onnistunut kankaan tuhoaminen siis tällä kertaa. Kaikki onnistui vallan mainiosti. :-D
Lisääkin on jo valmiina kun saisi vain kuvattua. Ompeluinnostukseni kun ei ole yhtään laantunut ja hurjasti olis toteutettavaa ennen heinäkuuta ja Helmerin syntymää, niin ompelukoneen äärellä kuin muuallakin.