29. tammikuuta 2013

Sytämmellistä villaa

 Sydämmellinen merinovilla oli yksi niistä ihanuuksista joita oli pakko hankkia. Mustavalkoisena se ei minua niin paljon säväyttänyt joten päätin värjätä sen ruskealla jolloin se olisi enemmän minun näköiseni. Ihana siitä värjättynä tulikin. Tummanruskealla pohjalla on nyt suklaanruskeita sytämmiä. Just ihanan värinen mulle! Värjäsinkin sen jo ennen joulua mutta ompelemaan ehdin vasta jokin aika sitten. Pakkohan se oli villapaita ommella valmiiksi ennenkuin pakkaset tältä talvea loppuu. :-D
Huomaatte varmaan kuvasta että meillä asustaa nykyään uusi hiljainen perheenjäsen Paula joka avustaa kuvaushommissa. Hiukka on Paula vaan turhan hoikka mutta toimii apulaisena tällaisenakin. ;-) Pitänee koittaa Paulaa vähän lihottaa jotta on todenmukaisempi malli...

 Pari kuvaa nappasin värjäyssessiosta ja löysin jopa kuvat tuolta arkistosta. Siihen tarvittiin kattila, suolaa ja pari pakettia Dylonin käsiväriä. Sitä sitten keiteltiin pitkä tovi ja lämpötila piti nostaa sinne 80 asteeseen hitaasti ja sekoitella vain vähän jottei villa huovu. Ihan tasainen ei kankaasta tullut mutta se ei mitään haittaa vaikka väri vähän liukuu.

 Tässä kangas on jo värjäytyneenä. Pikkasen se jännitti kallista kangasta alkaa värjäämään, varsinkin kun aiemmin olen värjännyt vain koneessa. Tää oli extremempi kokemus kun kattilassa piti keitellä. Ompelututut ovat värjänneet ihan elintarvikevärilläkin. Pitänee kokeilla sitäkin jos tässä tulisi vähän vielä merinovillaa hommattua...

 Paitaan piti värkätä tasku että saa kännykän tai avaimet tarvittaessa mukaan.

 Kauluksen tein jostain blogista nappaamallani ohjeela. Ompelin pääntien mittaisen kaitaleen, taitoin kaksinkerroin ja laitoin sauman kymmenisen senttiä pois kohdaltaan ommellessani sen pääntielle kiinni. Lopputuloksena kiva "kiertävä" kaulus. Paidan kaava muuten Ottobren Patchwork (5/12), lisäsin siihen vain tuon kauluksen.

 Tässä vielä oike sovituskuva vaikka Paula onkin kovin avulias tuossa sovitushommassa. Paita on siis tiukahko aluspaita. Tarkoituksella ompelin aika napakan koska tämä neulos venyy käytössä. Ei sitten heti ole ainakaan liian löysä. Tosi kiva tämä on ollut ja käytössä mulla kovastikin ulkoillessa.





Loppukevennykseksi kuva Paulasta isojen lasten innostuttua "vähän" asustamaan Paulaa. :-D Kyllä noi lapset keksii!

5 kommenttia:

  1. : ) Ihana ja houkutteleva lopputulos. Ompa kumma että lapset keksi laittaa just tuollaisen pään, meilläkin se on suuressa suosiossa, vaikka sitä ei osata oikein sanoakaan.

    T. Kukkuu

    VastaaPoista
  2. Onpas kiva väri! Ja muutenkin kiva ompelus!

    VastaaPoista
  3. no tulipas tästä kyllä söpö! merino on kyllä materiaalina niin ihana!

    VastaaPoista
  4. Namiskuukkelis noita suklaasydämiä!

    VastaaPoista
  5. Todella kaunis väri! Tekis heti mieli samanlaista. Ja kiitos kaulusideasta! Ei ole moinen tullut koskaan mieleen, mutta täytyy kokeilla.

    VastaaPoista

Ihanaa jos jaksat kommentoida! :-)